Suomalainen kahvilakulttuuri - onko sellaista?
Erityyppiset kahvilat ovat viime aikoina tarjonneet suomalaisille monenlaisia mahdollisuuksia viett�� vapaa-aikaansa kodin ulkopuolella. Erikoiskahvia h�yry�v� kupponen k�dess� voi samalla surffailla netiss�, lueskella trendilehti� tai ihan perinteisesti vaihtaa kuulumisia tuttujen kanssa.Kahvilasta muoti-ilmi�n� kielii jotain my�s se, ett� Keskon tyt�ryhti� Carrols Oy aikoo rakentaa maahamme muutamassa vuodessa jopa 60 kahvilan Drop Coffee Shop -ketjun. Yhti�ss� uskotaan, ett� uusi kahvilatoiminta on Suomessa nyt yht� lapsenkengiss� kuin hampurilaisravintolatoiminta parisenkymment� vuotta sitten.
Kaikki eiv�t kuitenkaan usko suomalaisen kahvilakulttuurin olemassaoloon yht� vankasti. Ravintola Kanavarannan keitti�mestari Gero Hottinger rohkenee kyseenalaistaa nykyaikaisten kahvikuppiloiden kulttuurisen merkityksen.
- V�lill� tuntuu, ettei Suomessa ole olemassakaan kahvilakulttuuria. T��ll� kahviloista puuttuu nostalgia, kritisoi Hottinger, jolla on tiet�myst� keskieurooppalaisesta kahvilamaailmasta.
- En ymm�rr� mihin esimerkiksi nettikahvilat pyrkiv�t. Trendipaikoissa myyd��n muffinseja ja pikajauheesta valmistettua kahvia. Mielest�ni onnistuneessa kahvihetkess� on olennaista rauhoittua ja nauttia hyv�st� kahvista vaikkapa leivoksen kera, kiteytt�� Hottinger.
H�nen mielest��noikeanlaisessa kahvilamilj��ss� on sopivasti sekoitus vanhaa ja uutta.
- Sellaisessa viihtyv�t yht� hyvin vanhat mummot kuin nuoret opiskelijatyt�tkin, kuvailee Hottinger.
Helsinkil�isist� kahviloista h�n arvostaa eniten Ekbergin ja Fazerin kahviloita.
Alkoholipolitiikka ja ty�voimapula kaatoivat kahviloita
Suomessa on ollut kahviloita reilut sata vuotta, sill� ensimm�iset hienot kahvilat rantautuivat maahamme 1800-luvun lopulla.
- Siihen aikaan oli olemassa kahdentyyppisi� kahviloita. Toiset olivat pariisilaistyylisi�, joista sai my�s alkoholijuomia, kuten konjakkia ja lik��ri�. N�m� kahvilat toimivat my�s niin sanottuina jatkopaikkoina, kertoo ruokahistorioitsija Merja Sillanp��.
- Toinen kahvilatyyppi oli saksalaisvaikutteinen ja ne olivat vain p�iv�saikaan auki eik� niiss� tarjoiltu viinaksia. Suomessa oli aluksi enimm�kseen t�m�ntyylisi� kahviloita, jatkaa Sillanp��.
Sillanp��n mukaan 1930-luvulla eurooppalaistyyppiset kahvilat n�ivettyiv�t maastamme l�hes kokonaan, kun Alkon p��t�ksest� kahvila -nimike ei en�� oikeuttanut anniskeluoikeuksiin ja alkoholitarjoilu siirtyi kokonaan ravintoloille.
Kahviloiden alam�ki jatkui sodan my�t�. Silloin oli pulaa leivonnaisiin tarvittavista raaka-aineista, kuten sokerista, munista, kermasta ja tietenkin my�s kahvista.
- Sodan j�lkeenk��n kahvilat eiv�t palautuneet ennalleen, vaan meill� siirryttiin ruoka-annoksia myyviin baareihin, toteaa Sillanp��.
- Kuten kaikki palvelualat, my�s ravintola-ala k�rsi ty�voimapulasta 1960-luvulla. Erityisesti kahviloihin oli vaikea saada ty�ntekij�it�, koska niiss� tarjoilijoiden palkat olivat huonommat kuin ravintoloissa, Sillanp�� kertoo.
H�n toteaa, ett� historiallisen kehityksen v��j��m�t�n tulos oli itsepalvelutiskit, joiden ��rell� ihmiset saivat jonottaa ruoka-annoksiaan.
- Suuntaus oli erilainen kuin Keski-Euroopassa, miss� p�ytiintarjoilu on edelleenkin normaali k�yt�nt�, Sillanp�� huomauttaa.
Kahvilan kehitys nuorissa kiinni
Suomalaisia kahviloita yritettiin 1980-luvun puoliv�liss� her�tell� j�lleen henkiin, kun Alko liberalisoi kantaansa anniskeluoikeuksiin.
- Syntyi muutamia my�h��n y�h�n auki olevia eurooppalaistyyppisi� kahviloita. N�iden menestykseen oli suuret odotukset, mutta idea ei mennyt silloin l�pi, toteaa Sillanp��.
Sillanp��n mukaan on pitk�lti asenteista kiinni mink�laiseksi maamme kahvilakulttuuri tulevaisuudessa muodostuu.
- Suomalaisilla ei ole sosiaalisen oleskelun mentaliteettia. Emme oikein osaa vain istuskella ja lorvia kahvikupposen ��rell�, pohtii Sillanp��.
H�n uskoo kuitenkin, ett� nuoret sukupolvet tulevat erilailla k�ytt�m��n palveluja ja he osaavat antaa arvoa my�s aineettomalle hyv�lle ja nauttivat sit� kautta my�s kahvilakulttuurista.
Kahvilan el�m�� aikojen saatossa on pohdittu my�s Eero Balkin ja Tapani K�rkk�inen toimittamassa ja Otavan kustantamassa Kadonutta kahvilaa etsim�ss� -nimisess� kirjassa.
Siin� kirjailijat, lehtimiehet, runoilijat ja menneiden muistelijat kuvaavat Keski-Euroopan syd�nalueiden, kuten It�vallan, Unkarin, Tshekin ja Slovenian kahvilael�m�� 1900-luvulla.
FF-IA
5.5.2000