laitama - Wiktionary, the free dictionary

From Wiktionary, the free dictionary

laita +‎ -ma

• IPA^(key): /ˈlɑi̯tɑmɑ/, [ˈlɑ̝i̯t̪ɑ̝mɑ̝]
• Rhymes: -ɑitɑmɑ
• Hyphenation^(key): lai‧ta‧ma

laitama

1. fringe, outskirts

   Hän asuu Lontoon laitamilla.

   He lives on the outskirts of London.

• laita
• reuna
• reunama
• syrjä

• “laitama”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

• aamilta, maatila, matalia