1042 – Wikipedia
- 18./19. huhtikuuta – Keisari Mikael V yritti pysyä Bysantin ainoana hallitsijana ja lähetti äitinsä Zoen luostariin.
- 19. huhtikuuta – Kapina syöksi keisari Mikael V:n valtaistuimelta. Zoesta, joka oli hallinnut Bysanttia vuodesta 1028 yhdessä muiden hallitsijoiden kanssa, tuli keisaritar ja hallitsija yhdessä siskonsa Theodoran kanssa.
- 8. kesäkuuta – Edvard Tunnustajasta tuli Englannin kuningas.
- 11. kesäkuuta – Zoe meni naimisiin kolmannen kerran ja nosti miehensä Konstantinos IX:n valtaistuimelle.
- Georgios Maniakes, bysanttilainen kenraali Sisiliassa nousi kapinaan Konstantinos IX:tä vastaan.
- Harald Ankara, tuolloin varjagikaartilainen Bysantissa, palasi Norjaan, syynä luultavasti osallistuminen kapinaan.
- Maunu Hyvästä tuli Tanskan kuningas.
- Normannit Italiassa muuttivat pääkaupunkinsa Melfiin.
- Abad II nousi isänsä jälkeen Sevillan valtaistuimelle.
- Jaroslav Viisaan poika Vladimir Jaroslavitš hyökkää novgorodilaisilla joukoilla jäämejä vastaan.
- García II, Galician kuningas 1065–1071 (k. 1090)
- Gissur Ísleifsson, islantilainen katolinen piispa (k. 1118)
- Urbanus II, alk. Otto Lagerylainen, paavi 1088–1099, ensimmäisen ristiretken alkuunpanija (k. 1099)
- 8. kesäkuuta – Knuut III Hardeknut, Tanskan ja Englannin kuningas (s. 1018)
- 24. elokuuta – Mikael V, Bysantin keisari (s. 1015)