1905 – Wikipedia

Vuosi 1905 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

• 1. tammikuuta – Maailman pisin junarata, Siperian rata (Transsibirskaja magistral), avattiin virallisesti. Rata valmistui 21. heinäkuuta 1904.
• 2. tammikuuta – Venäjän laivastotukikohta Port Arthur antautui japanilaisille.
• 19. tammikuuta – Yli 215 000 kaivosmiestä lakkoili Saksassa Ruhrin alueella.
• 22. tammikuuta – Verisunnuntai: sotilaat ampuivat Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia, joita johti pappi Georgi Gapon. Vuoden 1905 vallankumouksen alku.
• 24. tammikuuta – Tsaari määräsi sotilasdiktatuurin asettamisesta Pietariin levottomuuksien hillitsemiseksi.
• 26. tammikuuta – Maailman suurin luonnontimantti Cullinan löydettiin.
• 27. tammikuuta – Kaikki Venäjän suuret kaupungit olivat lakossa.
• 6. helmikuuta – Suomalainen valtioneuvos ja keisarillisen senaatin prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen murhattiin. Lennart Hohenthal tunkeutui valepukunsa avulla prokuraattorin asuntoon ja ampui hänet.
• 17. helmikuuta – Nikolai II:n lanko ja Pietarin kuvernööri, suuriruhtinas Sergei Aleksandrovitš surmattiin pommilla.
• 23. helmikuuta – Mukdenin taistelu alkoi Venäjän–Japanin sodassa.
• 5. maaliskuuta – Venäjän–Japanin sota: venäläiset aloittivat vetäytymisen menetettyään 100 000 miestä kolmessa päivässä.
• 23. maaliskuuta – Kreetalla puhkesi kapina osmanihallintoa vastaan. Kapinaa johti Kreikan kanssa liittoa ajava Eleftherios Venizelos.
• 29. maaliskuuta – Suomessa lakkautettiin toistaiseksi vuoden 1901 asevelvollisuuslain toimeenpano ja se korvattiin rahallisella korvauksella.^[1]
• 17. maaliskuuta – Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen.
• 31. maaliskuuta – Ensimmäinen Tangerin kriisi: Saksan keisari Vilhelm II nousi maihin Tangerissa Marokossa tukeakseen maata Ranskan imperialismia vastaan ja vaati Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa. Ranskan liittolainen Venäjä on kärsinyt tappioita Japanin-sodassa ja sisäisiä levottomuuksia. Ranska kääntyi Britannian puoleen ja vaatii kansainvälistä kongressia Marokon asemasta.

• 14. huhtikuuta – Suurmielenosoitus Helsingissä yleisen äänioikeuden puolesta senaatin käsitellessä äänioikeuden laajentamista.^[2]
• 7. toukokuuta – Suuri juutalaisvaino Volyniassa Valko-Venäjällä.
• 11. toukokuuta – Italia päätti liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa neljä taistelulaivaa, neljä panssariristeilijää, 14 torpedohävittäjää, 12 sukellusvenettä ja 42 torpedovenettä.
• 11. toukokuuta – Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
• 15. toukokuuta – Las Vegas perustettiin Nevadaan, Yhdysvaltoihin.
• 27. toukokuuta – Venäjän–Japanin sota: kaksipäiväinen Tsushiman meritaistelu alkoi. Japanin amiraali Togo tuhosi koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä.
• 27. toukokuuta – Matti Kurikan perustama Sointulan kommunistinen siirtokunta Malkosaaressa Brittiläisessä Kolumbiassa hajosi lopullisesti.
• 7. kesäkuuta – Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi.
• 19. kesäkuuta – Paavi Pius X salli ensyklikassaan Italian katolilaisten osallistua politiikkaan.
• 25. kesäkuuta – Kapina ja katutaisteluja Łódźissa Puolassa: 561 kuollutta.
• 27. kesäkuuta – Kapina panssarilaiva Potemkinilla Mustallamerellä. Alus purjehti kapinoivan Odessan satamaan ja antautui heinäkuussa Romanian viranomaisille Constanțassa.
• 30. kesäkuuta – Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian.

• 2. heinäkuuta – Ranskassa säädettiin työpäivä kaivoksissa yhdeksän tunnin pituiseksi.
• 3. heinäkuuta – Ranskassa edustajainkamari hyväksyi äänin 509–44 valtion ja kirkon eron.
• 21. heinäkuuta – Työläisaktivisti Kalle Procopé ampuu Viipurissa santarmieverstiluutnantti Vladimir Kramarenkon.
• 25. heinäkuuta – Venäjän keisari Nikolai II ja Vilhelm II solmivat Koiviston sopimuksen puolustusliitosta. Sitä ei koskaan ratifioitu.
• 6. elokuuta – Helsingin työväestön järjestämä suuri mielenosoituskokous vaati Senaatintorilla Suomelle rajatonta itsemääräämisoikeutta sekä valtiopäivien koollekutsumista säätämään maassa voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.^[3][4]
• 19. elokuuta – Keisari Nikolai II antoi määräyksen neuvoa-antavan kansanedustuslaitoksen eli niin sanotun Bulyginin duuman perustamisesta.
• 22. elokuuta – Puola julistettiin lakkoilun vuoksi sotatilaan.
• 4. syyskuuta – Aktivistien aselaiva John Grafton saapui Kemin ulkopuolelle, jossa se purki lastiaan. Laiva ajoi karille, ja se jouduttiin räjäyttämään Pietarsaaren edustalla 7. syyskuuta.^[5]
• 5. syyskuuta – Venäjän-Japanin sodan päättänyt Portsmouthin rauhansopimus solmittiin Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentin Theodore Rooseveltin välittämänä.

• 3. lokakuuta – Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin. Se mullisti sota-alussuunnittelun ja aloitti kilpavarustelun.
• 15. lokakuuta – Osuusliike Elannon perustamiskirja allekirjoitettiin.^[6]
• 26. lokakuuta – Ruotsi suostui kumoamaan liiton Norjan kanssa.
• 30. lokakuuta – Venäjän keisari Nikolai II antoi lokakuun manifestin, mikä merkitsi itsevaltiuden päättymistä Venäjällä. Venäläisille luvattiin kansalaisoikeudet ja laaja äänioikeus, ja tuleva duuma sai lainsäädäntövallan.
• 30. lokakuuta – Viikon kestänyt suurlakko alkoi Suomessa.
• 1. marraskuuta – Tampereella luettiin lehtimies Yrjö Mäkelinin laatima ”Punainen julistus”.^[7] Se hyväksyttiin 3. marraskuuta myös Helsingissä ja kaupungissa alettiin koota väliaikaista hallitusta.
• 4. marraskuuta – Ensimmäinen sortokausi päättyi marraskuun manifestiin. Manifestilla kumottiin toistaiseksi helmikuun manifestin säännökset ja luvattiin kutsua kokoon Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät säätämään kansanedustuslaitoksen uudistuksesta ja kansalaisvapauksista. Samalla manifesti peruutti myös Suomen kenraalikuvernöörin diktaattorinvaltuudet.
• 15. marraskuuta – Viisipäiväinen yleislakko alkoi Pietarissa.
• 15. marraskuuta – Sveitsiläinen Frédéric Dufaux saavutti autollaan maailmanennätysnopeuden: 156,52 km/h.
• 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII.
• 22. marraskuuta – Salaneuvos Nikolai Gerard nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
• 23. marraskuuta – Itävalta-Unkarin, Venäjän, Britannian, Italian ja Ranskan laivat saartoivat Pireuksen sataman protestoidakseen Osmanien valtakunnan toimia Makedonian kysymyksessä.
• 23. marraskuuta – Pastori Jozef Murgaš järjesti Pennsylvaniassa julkisen näytöksen, jossa lähetettiin ääntä langattomasti naapurikaupunkiin.
• 28. marraskuuta – Irlantilaisnationalisti Arthur Griffith perusti Dublinissa Sinn Féin -puolueen, jonka tavoitteena oli koko Irlannin itsenäisyys.
• 1. joulukuuta – Sotatila Kiovassa lakkoilun takia.
• 1. joulukuuta – Suomessa koottiin Mechelinin senaatti perustuslaillisista.^[8]
• 16. joulukuuta – Pietarin neuvosto hajotettiin ja sen johtajat vangittiin.
• 23. joulukuuta – Venäjän sosialidemokraattinen työväenpuolue aloitti konferenssinsa Tampereella.
• 30. joulukuuta – Franz Lehárin operetti Iloinen leski sai ensiesityksensä Wienissä.

• 2. tammikuuta – Veli Merikoski, suomalainen oikeustieteen professori, kansleri ja ministeri (k. 1982)
• 7. tammikuuta – Sasu Haapanen, suomalainen näyttelijä (k. 1986)
• 14. tammikuuta – Frida Palmér, ruotsalainen tähtitieteilijä (k. 1966)
• 15. tammikuuta – Richard Seppälä, suomalainen diplomaatti (k. 1997)
• 18. tammikuuta – Margit Niininen, suomenruotsalainen toimistopäällikkö ja kirjailija (k. 1993)
• 21. tammikuuta – Christian Dior, ranskalainen muotisuunnittelija (k. 1957)
• 24. tammikuuta – J. Howard Marshall, yhdysvaltalainen öljymiljonääri (k. 1995)
• 26. tammikuuta – Maria von Trapp, itävaltalainen opettaja, kirjailija ja laulaja (k. 1987)
• 28. tammikuuta – Iris Uurto, suomalainen kirjailija (k. 1994)
• 30. tammikuuta – Kaarina Lappalainen, suomalainen pakinoitsija (k. 1978)
• 31. tammikuuta – Arvo Parkkila, suomalainen yhteiskunta-aktivisti ja hyväntekeväisyyden harjoittaja (k. 1978)
• 1. helmikuuta – Emilio Gino Segrè, vuoden 1959 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialaissyntyinen fyysikko (k. 1989)
• 5. helmikuuta – Herman Charles Bosman, eteläafrikkalainen kirjailija (k. 1951)
• 3. helmikuuta – Arne Beurling, ruotsalainen matemaatikko, professori ja kryptologian tutkija (k. 1986)
• 6. helmikuuta – Władysław Gomułka, Puolan kommunistinen puoluejohtaja (1943–1948 ja 1956–1971) (k. 1982)
• 7. helmikuuta – Ulf von Euler, vuoden 1970 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen fysiologi (k. 1983)
• 9. helmikuuta – Adolf Ehrnrooth, suomalainen jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari) (k. 2004)
• 17. helmikuuta – Valter Keltikangas, suomalainen metsäntutkija ja kirjailija (k. 1990)
• 21. helmikuuta – Birgit Kronström, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1979)
• 5. maaliskuuta – László Benedek, unkarilais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k. 1992)
• 8. maaliskuuta – Aleksandr Rodimtsev, neuvostoliittolainen kenraalieversti ja Neuvostoliiton sankari (k. 1977)
• 9. maaliskuuta – Héctor Lucchetti, argentiinalainen miekkailija ja olympiamitalisti
• 10. maaliskuuta – Richard Haydn, brittiläinen näyttelijä (k. 1985)
• 13. maaliskuuta – Fakhruddin Ali Ahmed, Intian presidentti (1974–1977) (k. 1977)
• 14. maaliskuuta – Raymond Aron, ranskalainen filosofi, sosiologi, toimittaja ja poliittinen ajattelija (k. 1983)
• 15. maaliskuuta – Berthold Schenk von Stauffenberg, saksalainen aristokraatti, juristi ja heinäkuun 20. päivän salaliiton jäsen, Claus von Stauffenbergin veli (k. 1944)
• 19. maaliskuuta – Albert Speer, saksalainen varusteluministeri (Natsi-Saksan pääarkkitehti) (k. 1981)
• 20. maaliskuuta – Vera Panova, venäläinen kirjailija (k. 1973)
• 23. maaliskuuta – Lale Andersen, saksalainen laulaja (k. 1972)
• 23. maaliskuuta – Lucille Fay LeSueur, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijätär (k. 1977)
• 26. maaliskuuta – Viktor Frankl, itävaltalainen neurologi ja psykiatri (logoterapian perustaja) (k. 1997)
• 28. maaliskuuta – Hans Rahner, itävaltalainen säveltäjä ja pianisti (k. 2008)
• 29. maaliskuuta – Annuli Jährn, suomenruotsalainen kuvittaja ja lastenkirjailija (k. 1991)
• 30. maaliskuuta – Albert Pierrepoint, englantilainen pyöveli (k. 1992)

• 1. huhtikuuta – Göran Ehrnrooth, suomalainen varatuomari ja pankinjohtaja (k. 1996)
• 1. huhtikuuta – Gaston Eyskens, belgialainen taloustieteilijä, poliitikko ja pääministeri (1949–1950, 1958–1961 ja 1968–1973) (k. 1988)
• 6. huhtikuuta – Viola Renvall, suomenruotsalainen runoilija (k. 1998)
• 11. huhtikuuta – Attila József, unkarilainen runoilija (k. 1937)
• 18. huhtikuuta – George H. Hitchings, vuoden 1988 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen farmakologi (k. 1998)
• 20. huhtikuuta – Torsten Rapp, ruotsalainen kenraali (k. 1993)
• 24. huhtikuuta – Robert Penn Warren, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 1989)
• 26. huhtikuuta – Jean Vigo, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (k. 1934)
• 3. toukokuuta – Paavo Huhtamäki, suomalainen kirjailija (k. 1972)
• 8. toukokuuta – Ada Pääkkönen, suomalainen näyttelijä (k. 1981)
• 13. toukokuuta – Kauno Salimäki, suomalainen fyysikko ja professori (k. 1971)
• 15. toukokuuta – Vilho Viikari, suomalainen laulaja ja urkuri (k. 1980)
• 16. toukokuuta – H. E. Bates, engantilainen kirjailija (k. 1974)
• 16. toukokuuta – Henry Fonda, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 1982)
• 24. toukokuuta – Mihail Šolohov, vuoden 1965 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut neuvostoliittolainen kirjailija (Hiljaa virtaa Don) (k. 1984)
• 30. toukokuuta – Siiri Vihantola, suomalainen kirjailija (k. 1983)
• 31. toukokuuta – Atle Asanti, suomalainen diplomaatti (k. 1992)
• 1. kesäkuuta – Robert Newton, brittiläinen näyttelijä (k. 1956)
• 3. kesäkuuta – Sven Oftedal, norjalainen poliitikko (k. 1948)
• 3. kesäkuuta – Martin Weiss, saksalainen SS-upseeri ja keskitysleirin komendantti (k. 1946)
• 8. kesäkuuta – Dorothy Coburn, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1978)
• 10. kesäkuuta – Tuure Vapaavuori, suomalainen lähetysjohtaja ja kirjailija (k. 1977)
• 10. kesäkuuta – Rakel Wihuri, suomalainen kauppaneuvos (Wihuri-yhtymän hallituksen puheenjohtaja) (k. 1987)
• 12. kesäkuuta – Sulo Typpö, Tampereen kaupunginjohtaja (1943–1957) ja Suomen Kaupunkiliiton puheenjohtaja (1957–1963) (k. 1987)
• 13. kesäkuuta – Xian Xinghai, kiinalainen säveltäjä (k. 1945)
• 18. kesäkuuta – Kay Kyser, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja ja radiotoimittaja (k. 1985)
• 18. kesäkuuta – Ettore Mazzoleni, virolais-kanadalainen kapellimestari ja musiikkipedagogi (k. 1968)
• 18. kesäkuuta – Eduard Tubin, virolainen säveltäjä (k. 1982)
• 19. kesäkuuta – Taneli Kuusisto, suomalainen säveltäjä, pianisti, urkuri ja kuoronjohtaja (k. 1988)
• 21. kesäkuuta – Jean-Paul Sartre, vuoden 1964 Nobelin kirjallisuuspalkinnosta kieltäytynyt ranskalainen filosofi ja kirjailija (Inho) (k. 1980)
• 23. kesäkuuta – Matti Franssila, suomalainen mikroklimatologi, professori ja Ilmatieteen laitoksen johtaja (k. 1976)
• 24. kesäkuuta – Georgia Hale, yhdysvaltalainen mykkäelokuvien näyttelijä (k. 1985)
• 26. kesäkuuta – Ina Colliander, suomalainen kuvataiteilija (k. 1985)
• 30. kesäkuuta – K. U. Pihkala, suomalainen maataloustieteilijä (k. 1998)

• 4. heinäkuuta – Marie-Thérèse Paquin, kanadalainen pianisti (k. 1997)
• 5. heinäkuuta – Pauli Kaijanen, suomalainen impressaari, säestäjä, musiikin sovittaja ja liikkeenhoitaja (k. 1984)
• 6. heinäkuuta – Valli Raita, suomalainen näyttelijä (k. 1977)
• 13. heinäkuuta – Edvin Bovellán (Edvin Laine), suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1989)
• 15. heinäkuuta – Arvi Hänninen, suomalainen laulaja (k. 1959)
• 17. heinäkuuta – Antti Ilvos, suomalainen näyttelijä (k. 1959)
• 20. heinäkuuta – Otto Makkonen, suomalainen kirjailija (k. 1977)
• 20. heinäkuuta – Harvey Perrin, kanadalainen viulisti, kuoronjohtaja ja musiikkipedagogi (k. 1999)
• 25. heinäkuuta – Elias Canetti, vuoden 1981 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut bulgarialaissyntyinen kirjailija (Marrakešin ääniä) (k. 1994)
• 26. heinäkuuta – Kerttu Wanne, suomalainen viulutaiteilija ja kirjailija (k. 1963)
• 29. heinäkuuta – Aino Elenius, suomalainen oopperalaulaja (k. 1997)
• 29. heinäkuuta – Dag Hammarskjöld, vuoden 1961 Nobelin rauhanpalkinnon postuumisti saanut ruotsalainen diplomaatti (Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri) (k. 1961)
• 30. heinäkuuta – Pedro Quartucci, argentiinalainen nyrkkeilijä ja näyttelijä (k. 1983)
• 31. heinäkuuta – Harri Sinijärvi, suomalainen näyttelijä (k. 1984)
• 2. elokuuta – Karl Amadeus Hartmann, saksalainen säveltäjä (k. 1963)
• 4. elokuuta – Urpo Kuuskoski, suomalainen yliopettaja ja oppikirjojen tekijä (k. 1982)
• 5. elokuuta – Wassily Leontief, vuoden 1973 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut venäläissyntyinen ekonomisti (k. 1999)
• 11. elokuuta – Ernst Jaakson, virolainen diplomaatti (k. 1998)
• 15. elokuuta – Ossi Kostia, suomalainen näyttelijä (k. 1976)
• 16. elokuuta – Sara Hildén, suomalainen taiteenkerääjä ja -edistäjä sekä liikkeenharjoittaja (k. 1993)
• 25. elokuuta – Faustina Kowalska, puolalainen katolinen nunna, mystikko ja pyhimys (k. 1938)
• 29. elokuuta – Charles Alfred Taliaferro (”Al Taliaferro”), yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (k. 1969)
• 3. syyskuuta – Carl David Anderson, vuoden 1936 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 1991)
• 3. syyskuuta – Nils Lysø, norjalainen poliitikko (k. 1977)
• 5. syyskuuta – Arthur Koestler, unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, historioitsija ja tutkija (k. 1983)
• 16. syyskuuta – Vladimir Holan, tšekkiläinen runoilija (k. 1980)
• 18. syyskuuta – Greta Lovisa Gustafsson (”Greta Garbo”), ruotsalainen Oscar-palkittu näyttelijä (k. 1990)
• 19. syyskuuta – Theodor Blank, saksalainen poliitikko (k. 1972)
• 19. syyskuuta – Akilles Järvinen (”Aki Järvinen”), suomalainen yleisurheilun moniottelija (k. 1943)
• 24. syyskuuta – Severo Ochoa, vuoden 1959 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut espanjalais-yhdysvaltalainen biokemisti (k. 1993)
• 28. syyskuuta – Max Schmeling, saksalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari) (k. 2005)
• 30. syyskuuta – Sir Nevill Francis Mott, vuoden 1977 Nobelin fysiikan palkinnon saanut brittiläinen fyysikko (k. 1996)
• 30. syyskuuta – Michael Powell, brittiläinen elokuvaohjaaja (k. 1990)

• 3. lokakuuta – Vilho Nuoreva, suomalainen järjestöjohtaja, Helsingin NMKY:n nuorisosihteeri (k. 1998)
• 4. lokakuuta – Boris Lisanevitš, venäläissyntyinen balettitanssija, Nepalin hallituksen neuvonantaja ja hotelliyrittäjä (k. 1985)
• 6. lokakuuta – Helen Wills Moody, yhdysvaltalainen tennispelaaja (k. 1998)
• 10. lokakuuta – Yrjö A. Jäntti, WSOY:n pääjohtaja (1952–1968) (k. 1985)
• 11. lokakuuta – Runar Långbacka, suomenruotsalainen opettaja, rauhanaktivisti ja kirjailija (k. 1970)
• 11. lokakuuta – Fred Trump, yhdysvaltalainen liikemies ja filantrooppi, presidentti Donald Trumpin isä (k. 1999)
• 11. lokakuuta – Lauri Tukiainen, suomalainen yritysjohtaja (k. 1987)
• 13. lokakuuta – Wolf H. Halsti, suomalainen eversti, Mannerheim-ristin ritari ja kirjailija (k. 1985)
• 14. lokakuuta – Pentti Haanpää, suomalainen kirjailija (k. 1955)
• 15. lokakuuta – Charles Percy Snow, brittiläinen fyysikko ja kirjailija (k. 1980)
• 16. lokakuuta – Anna Malenfant (”Marie Lebrun”), kanadalainen laulaja, säveltäjä ja musiikkipedagogi (k. 1988)
• 22. lokakuuta – Karl Jansky, yhdysvaltalainen fyysikko ja radioastronomi (k. 1950)
• 22. lokakuuta – Nils Lerche, suomalainen säveltäjä (k. 1986)
• 23. lokakuuta – Felix Bloch, vuoden 1952 Nobelin fysiikanpalkinnon (ydinmagnetismista) saanut sveitsiläinen fyysikko (k. 1990)
• 23. lokakuuta – Gertrude Ederle, yhdysvaltalainen uimari (olympiavoittaja, ylitti ensimmäisenä naisena Englannin kanaalin uimalla) (k. 2003)
• 24. lokakuuta – Friedl Kjellberg, itävaltalais-suomalainen keraamikko (k. 1993)
• 31. lokakuuta – Harry Harlow, yhdysvaltalainen psykologian professori (k. 1981)
• 3. marraskuuta – Sigge Fürst, ruotsalainen näyttelijä ja laulaja (k. 1984)
• 4. marraskuuta – Irja Hagfors, suomalainen tanssitaiteilija, koreografi ja tanssinopettaja (k. 1988)
• 4. marraskuuta – Dragutin Tadijanović, kroatialainen runoilija (k. 2007)
• 5. marraskuuta – Lotte Betke, saksalainen kirjailija (k. 2008)
• 10. marraskuuta – Louis Harold Gray, englantilainen fyysikko ja radiobiologi (k. 1965)
• 10. marraskuuta – Carl Eric Sonck, suomalainen ihotautien professori, kasvitieteilijä ja taidemaalari (k. 2004)
• 11. marraskuuta – Yrjö Hämäläinen, suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja kirjailija (k. 1964)
• 11. marraskuuta – Mauno Markkula, suomalainen taidemaalari (k. 1959)
• 11. marraskuuta – Viljo Savikurki, suomalainen kuvanveistäjä (k. 1975)
• 14. marraskuuta – Eino Hosia, suomalainen kirjailija (k. 1941)
• 15. marraskuuta – Annunzio Paolo Mantovani, italialainen orkesterinjohtaja (k. 1980)
• 17. marraskuuta – Astrid, Ruotsin prinsessa, Belgian kuningatar, kuningas Leopold III:n puoliso (k. 1935)
• 18. marraskuuta – Mihkel Toomse, virolainen kielitieteilijä (k. 1986)
• 19. marraskuuta – Tommy Dorsey, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k. 1956)
• 19. marraskuuta – Pentti Kaitera, suomalainen vesirakennuksen ja vesitalouden professori, Oulun yliopiston ensimmäinen rehtori (k. 1985)
• 19. marraskuuta – Isaac Kashdan, yhdysvaltalainen shakin suurmestari ja shakkikirjailija (k. 1985)
• 21. marraskuuta – Gennadi Kuprijanov, neuvostoliittolainen poliitikko (k. 1979)
• 21. marraskuuta – Sirkka Rapola, suomalainen kustannustoimittaja (k. 1997)
• 23. marraskuuta – Väinö Kähärä, amerikansuomalainen harmonikansoittaja ja kansanmuusikko (k. 1972)
• 28. marraskuuta – Veikko Väänänen, suomalainen antiikintutkija ja filologi (k. 1997)
• 8. joulukuuta – Tahvo Rönkkö, suomalainen poliitikko ja ministeri (k. 1993)
• 9. joulukuuta – Reino Armio, suomalainen iskelmälaulaja (k. 1979)
• 12. joulukuuta – Vasili Grossman, neuvostoliittolainen kirjailija (k. 1964)
• 13. joulukuuta – Viena Korhonen, suomalainen kirjailija (k. 1992)
• 17. joulukuuta – Simo Häyhä (”Белая смерть”, ”Simuna”), suomalainen maanviljelijä (talvisodan tarkka-ampuja) (k. 2002)
• 21. joulukuuta – Anthony Powell, englantilainen kirjailija (k. 2000)
• 23. joulukuuta – Nikolai Mihailov, venäläinen kirjailija (k. 1982)
• 24. joulukuuta – Howard Hughes, yhdysvaltalainen ilmailun uranuurtaja, elokuvatuottaja, eksentrikko ja miljardööri (k. 1976)
• 29. joulukuuta – Sven Oskar Lindgren, suomalainen everstiluutnantti (k. 1968)
• 31. joulukuuta – Guy Mollet, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (k. 1975)

• 18. kesäkuuta – Carmine Crocco, italialainen bandiitti (s. 1830)

• Nobelin fysiikanpalkinto: Philipp von Lenard
• Nobelin kemianpalkinto: Adolf von Baeyer
• Nobelin lääketieteen palkinto: Robert Koch
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Henryk Sienkiewicz
• Nobelin rauhanpalkinto: Bertha von Suttner

• Kirjallisuusvuosi 1905