fi.wikipedia.org

1962 – Wikipedia

Vuosi 1962 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.

1. tammikuuta – Länsi-Samoa sai itsenäisyyden Uudesta-Seelannista.
1. tammikuuta – Pieksämäen ja Varkauden kauppalat muuttuivat kaupungeiksi.
3. tammikuuta – Paavi Johannes XXIII julisti Kuuban johtajan Fidel Castron kirkonkiroukseen.
9. tammikuuta – Kuuba ja Neuvostoliitto tekivät kauppasopimuksen.
13. tammikuuta – Albania liittoutui Kiinan kanssa.
15. tammikuuta – Suomen presidentinvaalien ensimmäinen päivä.
30. tammikuuta – Amerikan valtioiden ulkoministerien kokouksessa erotettiin Kuuba kaikista Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestön elimistä, koska ”marxilais-leniniläinen suuntaus on ristiriidassa amerikkalaisen järjestelmän periaatteiden kanssa”.
1. helmikuuta – Stockmannin tavaratalo Helsingissä täytti sata vuotta.
2. helmikuuta – Arkkitehtiveljekset Timo ja Tuomo Suomalainen voittivat Helsingin Taivallahden seurakunnan kirkon suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Kivikirkko.
3. helmikuuta – Suomen eduskuntavaalien ensimmäinen päivä. SDP:n puheenjohtaja Väinö Tanner jätti eduskunnan viimeisenä vuoden 1907 vaaleissa valittuna kansanedustajana.
5. helmikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle esitti Algerian itsenäisyyden sallimista.
7. helmikuuta – Yhdysvallat kielsi kaiken kuubalaisen tavaran tuonnin ja viennin.
7. helmikuuta – Raumalainen suunnistusseura Rasti-Lukko perustettiin.
10. helmikuuta – Neuvostoliitossa vangittu lentäjä Gary Powers vaihdettiin neuvostovakooja Rudolf Abeliin, joka oli vuonna 1957 tuomittu Yhdysvalloissa 30 vuodeksi vankeuteen.
16. helmikuuta – Pohjanmerellä oli voimakas myrsky ja Suomessa kova lumipyry. Myrskyn nostattamassa tulvassa Hampurissa hukkui yli 300 ihmistä ja tuhannet menettivät kotinsa.
18. helmikuuta – Eläkkeensaajien Keskusliitto perustettiin Helsingin työväentalolla.
20. helmikuuta – John Glenn oli ensimmäinen astronautti, joka pääsi Maan kiertoradalle Mercury 6 -raketilla. Hän kiersi maapallon kolme kertaa 4 tunnissa 55 minuutissa.
24. helmikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin Maalaisliiton Kauno Kleemola, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Paavo Aitio ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Jussi Saukkonen. SDP ei saanut ensimmäistä kertaa yhtäkään paikkaa puhemiehistössä, kun taas kokoomus palasi puhemiehistöön lähes 20 vuoden tauon jälkeen.
1. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.
2. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Burmassa kenraali Ne Winin johdolla.
8. maaliskuuta – Ranska ja Algerian Kansallinen vapautusrintama aloittivat neuvottelut Genevessä.
18. maaliskuuta – Seitsemännet Euroviisut järjestettiin Luxemburgissa. Ranskan edustaja Isabelle Aubret voitti kappaleella "Un premier amour".
19. maaliskuuta – Aselepo astui voimaan Algeriassa. Terrorijärjestö Organisation de l'armée secrète (OAS) jatkoi edelleen hyökkäyksiä.
22. maaliskuuta – Helsingissä alkoi Pohjoismaiden neuvoston kymmenvuotisjuhlakokous, jossa luovutettiin ensimmäistä kertaa jaettu neuvoston kirjallisuuspalkinto ruotsalaiselle Eyvind Johnsonille.
23. maaliskuuta – Pohjoismaat solmivat Helsingin sopimuksen pohjoismaisesta yhteistyöstä.

7. huhtikuuta – Jugoslavialainen kirjailija Milovan Ðilas pidätettiin. Toimenpiteen syytä ei ilmoitettu.
7. huhtikuuta – Kuuban vallankumoustuomioistuin tuomitsi lähes 1 200 Sikojenlahden maihinnousuun edellisvuoden huhtikuussa osallistunutta henkilöä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
8. huhtikuuta – Évianin sopimus Algerian sodan lopettamiseksi hyväksyttiin Ranskassa 90 %:lla äänistä kansanäänestyksessä.
13. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Martti Miettusen hallitukselle ja nimitti Ahti Karjalaisen hallituksen.
20. huhtikuuta – Ranskan presidenttiä Charles de Gaullea vastustaneen OAS-järjestön johtaja kenraali Raoul Salan pidätettiin Algerian pääkaupungissa Alger'ssa.
2. toukokuuta – Pommi surmasi 110 ihmistä Algeriassa.
14. toukokuuta – Juan Carlos nai kreikkalaisen prinsessa Sofían Ateenassa.
23. toukokuuta – Oikeusministeriö määräsi Jyväskylän raastuvanoikeuden takavarikoimaan yhdysvaltalaisen Henry Millerin epäsiveelliseksi katsotun romaanin Kravun kääntöpiiri. Englannin kielellä jo vuonna 1934 ilmestyneen teoksen oli suomentanut Pentti Saarikoski ja julkaissut jyväskyläläinen Gummerus. Teoksen julkaisukielto oli kumottu Yhdysvalloissa vuonna 1960.
31. toukokuuta – Natsijohtaja Adolf Eichmann hirtettiin Israelissa.
1. kesäkuuta – Kolmessa Suomen eteläisessä läänissä aloitettiin kolmikuinen ”kattonopeuskokeilu”, jossa moottoriajoneuvojen enimmäisnopeudeksi määrättiin 90 kilometriä tunnissa. Kokeilun tarkoituksena oli tutkia nopeusrajoitusten vaikutusta liikenneturvallisuuteen ja se järjestettiin Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaoksen (Talja) aloitteesta.
11. kesäkuuta – Frank Morris, Clarence Anglin ja John Anglin pakenivat Alcatrazin vankilasta ja katosivat jäljettömiin.
13. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi kielilain muutoksen, jonka mukaan Helsinki, Turku ja Vaasa säilyvät kaksikielisinä niin kauan kuin kussakin kaupungissa on vähintään 5 000 äidinkielenään ruotsia puhuvaa asukasta.
16. kesäkuuta – Brasilia voitti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Santiago de Chilessä Tšekkoslovakian 3-1.
17. kesäkuuta – OAS ja FLN sopivat tulitauosta Algeriassa.

Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti *Telstar* laukaistiin.

1. heinäkuuta – Ruanda ja Burundi itsenäistyivät.
1. heinäkuuta – Työeläkejärjestelmä aloitti toimintansa Suomessa, kun Työntekijäin eläkelaki (TEL) ja Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelaki (LEL) tulivat voimaan.
1. heinäkuuta – Pohjoismainen merirosvoradio Radio Nord lopetti toimintansa
5. heinäkuuta – Algeria itsenäistyi.
10. heinäkuuta – Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti Telstar laukaistiin radalleen. Satelliitti välitti myöhemmin ensimmäisen suoran televisiolähetyksen Atlantin yli Yhdysvalloista Eurooppaan, mutta pystyi välittämään lähetystä valtameren yli kullakin kierroksellaan vain lyhyen ajan.
17. heinäkuuta – Viimeinen ydinkoe ilmakehässä Nevadan koealueella.
17. heinäkuuta – Neuvostoliiton Projekti 627:n ydinkäyttöinen sukellusvene K-3 saavutti ensimmäisen neuvostoliittolaisena sukellusveneenä Pohjoisnavan neljä vuotta Yhdysvaltain ensimmäisen ydinsukellusveneen USS Nautiluksen jälkeen.^[1]
17. heinäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
28. heinäkuuta – Viikon kestäneet Maailman nuorison 8. rauhan ja ystävyyden festivaalit alkoivat Helsingissä, niihin osallistui noin 13 000 osanottajaa.
5. elokuuta – Yhdysvaltalainen näyttelijätär ja seksisymboli Marilyn Monroe löydettiin kuolleena asunnostaan Los Angelesissa, ilmeisesti unilääkkeiden yliannostukseen menehtyneenä.
5. elokuuta – Nelson Mandela pidätettiin CIAn vihjeen perusteella.
6. elokuuta – Jamaika itsenäistyi.
9. elokuuta – Suomi tunnusti Jamaikan itsenäisyyden.
18. elokuuta – Olli Mäki hävisi yhdysvaltalaiselle Davey Moorelle nyrkkeilyn kevyen välisarjan MM-ottelussa Helsingin Olympiastadionilla.
23. elokuuta – Syyrian hallitus määräsi erikoisväestönlaskennan Djaziran provinssissa, minkä vuoksi 120 000 kurdia menetti kansalaisuutensa. Heidät uudelleenasutettiin ja korvattiin arabiväestöllä.
31. elokuuta – Trinidad ja Tobago itsenäistyi.
31. elokuuta – Presidentti Kekkonen käynnisti Suomen ensimmäisen (Triga Mark II -tyyppisen) ydinreaktorin Teknillisessä korkeakoulussa klo 13.44.
1. syyskuuta – Iranin luoteisosassa sattui voimakkaiden maanjäristysten sarja. Arviolta 10 000–20 000 ihmistä sai surmansa.
12. syyskuuta – Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy piti Houstonissa puheen, jossa hän kertoi päättäneensä miehitetyistä kuulennoista (”Päätämme mennä Kuuhun”)
26. syyskuuta – Jemenissä puhkesi sisällissota.
29. syyskuuta – Kanadan ensimmäinen satelliitti, Alouette 1, laukaistiin.

5. lokakuuta – Ensimmäinen The Beatles -äänitys julkaistiin (single Love Me Do / P.S. I Love You).
5. lokakuuta – Jorvaksentie jouduttiin sulkemaan liikenteeltä Espoonlahdessa tiepenkereen sortumisen vuoksi. Tietä oltiin parhaillaan leventämässä.
8. lokakuuta – Saksalainen Der Spiegel julkaisi artikkelin Bundeswehrin valmistautumattomuudesta. Poliisi miehitti lehden toimituksen 16. lokakuuta. Länsi-Saksan puolustusministeri Franz Josef Strauß erotettiin marraskuussa hänen määrättyään poliisioperaation.
8. lokakuuta – Algeria hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
9. lokakuuta – Uganda itsenäistyi.
11. lokakuuta – Vatikaanin toinen kirkolliskokous: paavi Johannes XXIII kutsui koolle ensimmäisen konsiilin 92 vuoteen.
14. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi: U-2-lento paljasti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Koko maailma ajautui ydinsodan partaalle.
15. lokakuuta – SKDL:n kansanedustaja Esa Hietanen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli Veikko Rytkönen.
17. lokakuuta − Norja, Brasilia ja Marokko valittiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1963−1964.
20. lokakuuta – Intian ja Kiinan välille puhkesi sota kiistellyn Arunachal Pradesh -osavaltion rajasta.
23. lokakuuta – Amerikan valtioiden yhteistyöjärjestö OAS hyväksyi yksimielisesti Yhdysvaltain siihenastiset toimet Kuuban ohjuskriisissä.
27. lokakuuta – "Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä":^[2] Kuuban ohjuskriisi kärjistyi, kun Neuvostoliiton ohjus pudotti Kuuban ilmatilassa lentäneen yhdysvaltalaisen U2-vakoilukoneen.
28. lokakuuta – Kuuban ohjuskriisi laukesi: Nikita Hruštšov ilmoitti määränneensä ohjukset poistettavaksi Kuubasta.
5. marraskuuta – Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteet Egyptiin useiden saudiprinssien loikattua maahan.
5. marraskuuta – Hiilikaivosonnettomuudessa Ny-Ålesundissa Huippuvuorilla sai surmansa 21 ihmistä. Norjan hallitus joutui eroamaan onnettomuuden jälkimainingeissa elokuussa 1963.
6. marraskuuta – Apartheid: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma tuomitsi Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan ja kehotti sotilaallisten ja taloudellisten suhteiden katkaisuun.
8. marraskuuta – Teknillisen korkeakoulun rehtori, professori Jaakko Rahola muurasi korkeakoulun uuden päärakennuksen peruskiven Espoon Otaniemessä.
10. marraskuuta – Presidentti Kyösti Kallion patsas paljastettiin Eduskuntatalon viereisessä puistikossa Helsingissä. Patsaan veisti presidentin poika Kalervo Kallio.
10. marraskuuta – Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Osmo Tiililä ilmoitti eroavansa kirkosta.
14. marraskuuta − Helsingin kaupunki osti Töölönlahden pohjukassa sijaitsevan Töölön sokeritehtaan alueen 1,6 miljardilla markalla. Alueelle rakennettiin myöhemmin Suomen Kansallisoopperan talo.
20. marraskuuta – Intian ja Kiinan sota päättyi.
26. marraskuuta – Spiegel-skandaali: Länsi-Saksan poliisi päätti Der Spiegelin toimistojen miehityksen.
29. marraskuuta – Britannia ja Ranska sopivat ääntä nopeamman Concorde-matkustajakoneen rakentamisesta.
30. marraskuuta – Burman U Thant valittiin uudeksi Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi. Tähän saakka U Thant oli toiminut pääsihteerinä Dag Hammarskjöldin jäljellä olleen toimikauden.
2. joulukuuta – Ensimmäinen ”Lastenkamarikonsertti” järjestettiin Helsingissä.
9. joulukuuta − Pääministeri Julius Nyerere valittiin Tanganjikan ensimmäiseksi presidentiksi.
14. joulukuuta − Ruoholahden silta Helsingissä avattiin liikenteelle.
16. joulukuuta – Suomen ensimmäinen moottoritie, silloin nimellä Tarvontie, avattiin Helsingin Munkkiniemen ja Espoon Bembölen välille.
19. joulukuuta – Britannia tunnusti Njassamaan oikeuden irtautua Rhodesian ja Njassamaan federaatiosta.
21. joulukuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläs Eero Wuori vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi. Uudeksi suurlähettilääksi tuli Jorma Vanamo.

huhtikuu – Yhdysvallat aloitti ydinaseiden koesarjan vastineeksi Neuvostoliiton Tsar-bomballe sekä Ranskan ensimmäiselle ydinkokeelle ja teki vuoden aikana yhteensä 40 ydinkoetta ilmakehässä, muun muassa 7,45 Mt:n ja 8,3 Mt:n vetypommikokeet^[3]
heinäkuu – Henkilöautojen tuontisäännöstely päättyi Suomessa.

Bob Dylanin ensimmäinen levytys, albumi Bob Dylan julkaistiin.
"The Rolling Stones" perustettiin.
Ensimmäinen James Bond -elokuva Salainen agentti 007 ja tohtori No sai ensi-iltansa.
Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla.
Ensimmäiset Telvis-palkinnot jaettiin.

4. tammikuuta – Harlan Coben, yhdysvaltalainen kirjailija
4. tammikuuta – Peter Steele, yhdysvaltalainen heavy metal -laulaja (k. 2010)
5. tammikuuta – Suzy Amis, yhdysvaltalainen näyttelijä ja valokuvamalli
11. tammikuuta – Ilkka Heiskanen, suomalainen näyttelijä
17. tammikuuta – James Eugene Carrey (”Jim Carrey”), kanadalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
17. tammikuuta – Denis O’Hare, yhdysvaltalais-irlantilainen näyttelijä
21. tammikuuta – Sami Saari, suomalainen soul-muusikko
21. tammikuuta – Marie Trintignant, ranskalainen näyttelijä (k. 2003)
24. tammikuuta – Teijo Erkinharju, suomalainen muusikko
25. tammikuuta – Christos Kostas Tselios (”Chris Chelios”), yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
25. tammikuuta – Sari Havas, suomalainen näyttelijä
26. tammikuuta – Marjaana Koskinen, suomalainen kansanedustaja
28. tammikuuta – Brit Bildøen, norjalainen kirjailija
28. tammikuuta – Sam Phillips, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
29. tammikuuta – Olga Tokarczuk, vuoden 2018 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalainen kirjailija
30. tammikuuta – Abdullah II, Jordanian kuningas
5. helmikuuta – Jennifer Lee Morrow (”Jennifer Jason Leigh”), yhdysvaltalainen näyttelijä
6. helmikuuta – William Bruce Bailey (”Axl Rose”), laulaja ("Guns N' Roses")
7. helmikuuta – David Bryan Rashbaum (”David Bryan”), yhdysvaltalainen muusikko ("Bon Jovi")
10. helmikuuta – Cliff Burton, yhdysvaltalainen basisti ("Metallica") (k. 1986)
11. helmikuuta – Sheryl Crow, yhdysvaltalainen laulaja
13. helmikuuta – Eija-Riitta Nuotio (”Eppu Nuotio”), suomalainen kirjailija
14. helmikuuta – Jouni K. Kemppainen, suomalainen toimittaja
15. helmikuuta – Milo Đukanović, Montenegron presidentti 1997–2002
18. helmikuuta – Tapani Kinnunen (”Fuck”), suomalainen kirjailija
19. helmikuuta – Corinne Day, englantilainen muoti- ja dokumentaarinen valokuvaaja (k. 2010)
21. helmikuuta – Lars Knudsen, tanskalainen matemaatikko ja kryptologian tutkija
2. maaliskuuta – John Francis Bongiovi (”Jon Bon Jovi”), yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä ("Bon Jovi")
2. maaliskuuta – Raimo Summanen (”Raato”), suomalainen jääkiekkoilija ja valmentaja
3. maaliskuuta – Jackie Joyner-Kersee, yhdysvaltalainen seitsenottelija (olympiavoittaja)
6. maaliskuuta – Erika Hess, sveitsiläinen alppihiihtäjä
7. maaliskuuta – Leslie Wunderman (”Taylor Dayne”), yhdysvaltalainen laulaja
11. maaliskuuta – Jeffrey Nordling, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. maaliskuuta – Sananda Maitreya, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
15. maaliskuuta – Terence Trent Howard (”Terence Trent D'Arby”), yhdysvaltalainen laulaja
25. maaliskuuta – Marcia Cross, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. maaliskuuta – Mika Lavento, suomalainen arkeologi
30. maaliskuuta – Matti Peura, suomalainen taitolentäjä (k. 2010)
31. maaliskuuta – Olli Rehn, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko (komissaari)

7. huhtikuuta – Alain Robert, ranskalainen kaupunkikiipeilijä
8. huhtikuuta – Jeffrey Isbell (”Izzy Stradlin”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Guns N' Roses")
9. huhtikuuta – Anu Saagim, virolainen malli, televisiojuontaja ja päätoimittaja
13. huhtikuuta – Hillel Slovak (”Slim”), israelilaissyntyinen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers") (k. 1988)
15. huhtikuuta – Nawal al-Mutawakkil, marokkolainen aitajuoksija ja poliitikko
16. huhtikuuta – Antony Blinken, yhdysvaltalainen hallituksen virkamies, ulkoministeri ja diplomaatti
16. huhtikuuta – Pasi Holm, suomalainen taloustieteilijä
19. huhtikuuta – Suvi Lindén, suomalainen poliitikko ja ministeri
19. huhtikuuta – Tapani Purontaka (”T. T. Purontaka”), suomalainen iskelmälaulaja
20. huhtikuuta – Pentti Helin, suomalainen näyttelijä
26. huhtikuuta – Marianne Saari, suomalainen laulaja
27. huhtikuuta – Edvard Moser, vuoden 2014 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut norjalainen psykologi ja neurotieteilijä
27. huhtikuuta – Seppo Räty, suomalainen keihäänheittäjä (maailmanmestari)
5. toukokuuta – J. Pekka Mäkelä, suomalainen kirjailija
9. toukokuuta – Timo Ritakallio, suomalainen toimitusjohtaja ja urheiluvaikuttaja
12. toukokuuta – Heikki Paavilainen, suomalainen näyttelijä
15. toukokuuta – Gro Dahle, norjalainen kirjailija
16. toukokuuta – Susanna Alakoski, suomenruotsalainen kirjailija
16. toukokuuta – Nuria González, espanjalainen näyttelijä
17. toukokuuta – Craig Ferguson, skotlantilais-amerikkalainen koomikko, kirjailija ja näyttelijä
17. toukokuuta – Ferenc Krausz, vuoden 2023 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalais-ruotsalainen fyysikko
21. toukokuuta – Hege Storhaug, norjalainen toimittaja ja tietokirjailija
30. toukokuuta – Timo Soini, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
1. kesäkuuta – Marie Simonsen, norjalainen toimittaja
2. kesäkuuta – Markus Lehtipuu, suomalainen matkailutoimittaja ja Karjalain palautuksen puolestapuhuja
2. kesäkuuta – Kari Voutilainen, suomalainen kelloseppä ja yrittäjä
3. kesäkuuta – Jan Ohlsson, ruotsalainen entinen lapsinäyttelijä (Vaahteramäen Eemeli)
5. kesäkuuta – Tõnis Lukas, virolainen poliitikko
8. kesäkuuta – Jari Laukkanen, suomalainen maastohiihtäjä (k. 2019)
10. kesäkuuta – Gina Gershon, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. kesäkuuta – Jordan Peterson, kanadalainen psykologi
15. kesäkuuta – Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa
17. kesäkuuta – Matti Fagerholm (”Michael Monroe”), suomalainen laulaja ("Hanoi Rocks")
23. kesäkuuta – Kari Takko, suomalainen jääkiekkomaalivahti
25. kesäkuuta – Riitta Leppiniemi, suomalainen varatuomari ja asianajaja
30. kesäkuuta – Lars Lillo-Stenberg, norjalainen muusikko

1. heinäkuuta – Richard Ferrand, ranskalainen poliitikko ja ministeri
3. heinäkuuta – Thomas Cruise Mapother (”Tom Cruise”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Sademies)
10. heinäkuuta – Irina Krohn, suomalainen poliitikko ja kulttuurivaikuttaja
11. heinäkuuta – Gaétan Duchesne, kanadalainen jääkiekkoilija (k. 2007)
16. heinäkuuta – Uwe Hohn, itäsaksalainen keihäänheittäjä
18. heinäkuuta – Jack Irons, yhdysvaltalainen rumpali ("Red Hot Chili Peppers")
19. heinäkuuta – Anthony Edwards, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. heinäkuuta – Curt Rice, yhdysvaltalaissyntyinen norjalainen kielitieteilijä ja rehtori
25. heinäkuuta – Aki Sirkesalo, suomalainen muusikko (k. 2004)
30. heinäkuuta – Andrew Duncan ”Andy” Green, brittiläinen lentäjä ja maanopeusennätysten tekijä
31. heinäkuuta – Wesley Snipes, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. elokuuta – Satu Silvo, suomalainen näyttelijä
9. elokuuta – John Williams, yhdysvaltalainen koripalloilija (k. 2015)
14. elokuuta – Jari Tammi, suomalainen kirjailija ja kustantaja
16. elokuuta – Aime Hansen, virolainen runoilija
20. elokuuta – James Marsters, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. elokuuta – Ilkka Laitinen, suomalainen kenraaliluutnantti (k. 2019)
24. elokuuta – Cliff McNish, englantilainen kirjailija
28. elokuuta – David Fincher, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (Fight Club)
1. syyskuuta – Ruud Gullit, alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja
4. syyskuuta – Ulla Tørnæs, tanskalainen poliitikko
4. syyskuuta – Shinya Yamanaka, vuoden 2012 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut japanilainen lääkäri, professori ja kantasolututkija
9. syyskuuta – Kaija Kärkinen, suomalainen laulaja ja näyttelijä
10. syyskuuta – Kaija Kokkola (”Kaija Koo”), suomalainen laulaja
11. syyskuuta – Mauro Scocco, ruotsalainen rockmuusikko
17. syyskuuta – Mark Anthony Luhrmann (”Baz Luhrmann”), australialainen elokuvaohjaaja
22. syyskuuta – Ellen Mattson, ruotsalainen kirjailija
25. syyskuuta – Ales Bjaljatski, vuoden 2022 Nobelin rauhanpalkinnon saanut valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti
30. syyskuuta – Jari Halonen, suomalainen elokuva- ja teatteriohjaaja
30. syyskuuta – Frank Rijkaard, alankomaalainen jalkapalloilija ja valmentaja

2. lokakuuta – Tapani Bagge, suomalainen kirjailija
3. lokakuuta – Thomas Lee Bass (”Tommy Lee”), yhdysvaltalainen muusikko
6. lokakuuta – David Baker, vuoden 2024 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
11. lokakuuta – Joan Cusack, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. lokakuuta – Antti Hulkko (”Andy McCoy”), suomalainen kitaristi ("Hanoi Rocks")
15. lokakuuta – Morten Abel, norjalainen muusikko
16. lokakuuta – Michael Peter Balzary (”Flea”), yhdysvaltalais-australialainen basisti ("Red Hot Chili Peppers")
19. lokakuuta – Bendik Hofseth, norjalainen jazzmuusikko
19. lokakuuta – Evander Holyfield, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)
20. lokakuuta – Henrika Ringbom, suomalainen kirjailija
25. lokakuuta – Juha Seittonen (”Keijo Q”, ”Quuppa”), suomalainen rumpali ("Dingo")
1. marraskuuta – Anthony Kiedis, yhdysvaltalainen laulaja ("Red Hot Chili Peppers")
2. marraskuuta – Ron McGovney, yhdysvaltalainen basisti ("Metallica")
2. marraskuuta – Jukka Jalonen, Miesten jääkiekon maailmanmestarivalmentaja 2011
3. marraskuuta – Antti Rinne, suomalainen poliitikko, Suomen pääministeri 2019
5. marraskuuta – Turid Birkeland, norjalainen poliitikko (k. 2015)
5. marraskuuta – Geir Rönning, norjalainen laulaja
11. marraskuuta – Demetria Gene Guynes (”Demi Moore”), yhdysvaltalainen näyttelijä
15. marraskuuta – Tauno Peltonen (”Tauski”), suomalainen iskelmälaulaja
18. marraskuuta – Kirk Hammett, yhdysvaltalainen kitaristi ("Metallica")
19. marraskuuta – Jodie Foster, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Syytetty)
21. marraskuuta – Alan Smith, englantilainen jalkapalloilija
23. marraskuuta – Nicolás Maduro, Venezuelan presidentti
27. marraskuuta – Mike Bordin, yhdysvaltalainen rockmuusikko ja rumpali
3. joulukuuta – Satu Pentikäinen, suomalainen iskelmälaulaja
4. joulukuuta – Aleksandr Litvinenko, venäläinen agentti ja FSB:n everstiluutnantti (k. 2006)
9. joulukuuta – Sari Malkamäki, suomalainen kirjailija
13. joulukuuta – Ilkka Remes, suomalainen kirjailija
23. joulukuuta – Stefan Hell, vuoden 2014 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
30. joulukuuta – Alessandra Mussolini, italialainen poliitikko
31. joulukuuta – Don Diamont, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. joulukuuta – Timo Harakka, suomalainen toimittaja, kirjailija, SDP:n kansanedustaja ja ministeri

3. tammikuuta – Frans Härmä, suomalainen poliitikko, toimittaja ja kaupunginjohtaja (s. 1881)
5. tammikuuta – Teppo Repo, inkeriläissyntyinen suomalainen paimen ja kansanmuusikko (s. 1886)
10. tammikuuta – Matti Hietaranta, suomalainen maataloustieteilijä (s. 1916)
13. tammikuuta – Ernie Kovacs, yhdysvaltalainen koomikko ja televisiokomedian uranuurtaja (s. 1919)
20. tammikuuta – Robinson Jeffers, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1887)
24. tammikuuta – Stanley Lord, brittiläinen merikapteenu (s. 1877)
25. tammikuuta – Reino Volanen, suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s. 1890)
26. tammikuuta – Lucky Luciano, amerikanitalialainen gangsteri ja mafioso (s. 1897)
29. tammikuuta – Fritz Kreisler, itävaltalainen viulisti ja säveltäjä (s. 1875)
31. tammikuuta – Urpo Lauri, suomalainen kirjailija ja dramaturgi (s. 1919)
4. helmikuuta – Elli Tompuri, suomalainen näyttelijä, lausuja ja kirjailija (s. 1880)
7. helmikuuta – Pentti Niemi, suomalainen SDP:n kansanedustaja (s. 1902)
13. helmikuuta – Ormonde Winter, brittiläinen prikaatikenraali (s. 1875)
17. helmikuuta – Bruno Walter, saksalainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1876)
18. helmikuuta – Ole Edgren, suomalainen orkesterinjohtaja ja säveltäjä (s. 1898)
26. helmikuuta – Laina Laine, suomalainen näyttelijä (s. 1890)
4. maaliskuuta – Woldemar Miettinen, suomalainen restauroija ja taidemaalari (s. 1886)
5. maaliskuuta – Alexander Mellblom, suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1894)
9. maaliskuuta – Rafael Stenius, suomalainen näyttelijä (s. 1897)
15. maaliskuuta – Arthur H. Compton, vuoden 1927 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Comptonin ilmiö) (s. 1892)
19. maaliskuuta – Eino Heikura, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja ja kunnallisneuvos (s. 1893)
24. maaliskuuta – Auguste Piccard, sveitsiläinen fyysikko ja tutkimusmatkailija (s. 1884)

3. huhtikuuta – Ernst Grünfeld, itävaltalainen shakinpelaaja ja kirjailija (s. 1893)
4. huhtikuuta – Klaus U. Suomela, suomalainen kirjailija (s. 1888)
5. huhtikuuta – Anna Snellman-Kaila, suomalainen taidemaalari (s. 1884)
9. huhtikuuta – Harold Lamb, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1892)
10. huhtikuuta – Michael Curtiz, itävaltalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1886)
10. huhtikuuta – Stuart Sutcliffe, brittiläinen taiteilija ja muusikko (s. 1940)
11. huhtikuuta – Arvo Manner, suomalainen maaherra ja ministeri (s. 1887)
11. huhtikuuta – Axel Revold, norjalainen taidemaalari (s. 1887)
12. huhtikuuta – Ron Flockhart, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1923)
12. huhtikuuta – Aili Somersalmi, suomalainen näyttelijä (s. 1891)
12. huhtikuuta – Urho Somersalmi, suomalainen näyttelijä (Tukkipojan morsian) (s. 1888)
13. huhtikuuta – Culbert Olson, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1876)
17. huhtikuuta – Anni Collan, suomalainen naisvoimistelun kehittäjä, partiojohtaja ja kouluneuvos (s. 1876)
18. huhtikuuta – Bertel Strömmer, suomalainen arkkitehti (Hotelli Tammer) (s. 1890)
2. toukokuuta – Samuli Harima, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja kauppaneuvos (s. 1879)
8. toukokuuta – Alfred Madsen, norjalainen poliitikko (s. 1888)
8. toukokuuta – Martti Ruuth, suomalainen opettaja, dosentti, kirkkohistorioitsija ja professori (s. 1870)
11. toukokuuta – Onni Okkonen, suomalainen taidehistorioitsija ja akateemikko (s. 1886)
23. toukokuuta – Olga Leino, suomalainen näyttelijä (s. 1871)
26. toukokuuta – Aida de Acosta, yhdysvaltalainen seurapiirihenkilö, ensimmäinen moottoroitua ilma-alusta yksin lentänyt nainen (s. 1884)
30. toukokuuta – Eljas Kahra, suomalainen Tullihallituksen pääjohtaja ja hallitusneuvos (s. 1888)
31. toukokuuta – Adolf Eichmann, saksalainen SS-everstiluutnantti (holokaustin pääsuunnittelija) (s. 1906) (teloitettiin)
31. toukokuuta – Signe Relander, presidentti Lauri Kristian Relanderin puoliso (s. 1886)
2. kesäkuuta – Æneas MacKenzie, skotlantilais-yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja (s. 1889)
6. kesäkuuta – Yves Klein, ranskalainen taidemaalari (s. 1928)
6. kesäkuuta – Tom Phillis, australialainen ratamoottoripyöräilijä (s. 1934)
12. kesäkuuta – John Ireland, englantilainen säveltäjä (s. 1878)
15. kesäkuuta – Alfred Cortot, sveitsiläinen pianisti ja kapellimestari (s. 1877)
20. kesäkuuta – Martti J. Ekblom, Porin kaupunginjohtaja (s. 1898)
24. kesäkuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä (s. 1920)
29. kesäkuuta – Inkeri Virtanen, suomalainen SKDL:n kansanedustaja (s. 1921)
30. kesäkuuta – Karl Fager, suomalainen teatteri- ja elokuvalavastaja (s. 1883)

2. heinäkuuta – Lauri Pohjanpää, suomalainen runoilija (Mustarastas) (s. 1889)
4. heinäkuuta – Karl Aloys Schenzinger, saksalainen lääkäri ja kirjailija (s. 1886)
6. heinäkuuta – John Anderson, skotlantilais-australialainen filosofi (s. 1893)
6. heinäkuuta – William Cuthbert Falkner (”William Faulkner”), vuoden 1949 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen kirjailija (Ääni ja vimma) (s. 1897)
9. heinäkuuta – Georges Bataille, ranskalainen kirjailija, antropologi ja filosofi (s. 1897)
10. heinäkuuta – Mikko Hovi, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1879)
13. heinäkuuta – Jerry Wald, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja ja -käsikirjoittaja (s. 1911)
25. heinäkuuta – Hjalmar Brotherus, suomalainen fysiikan professori ja Teknillisen korkeakoulun rehtori (s. 1885)
26. heinäkuuta – Juho Kosonen, suomalainen päätoimittaja, kunnallisneuvos ja SDP:n kansanedustaja (s. 1888)
29. heinäkuuta – Ronald Fisher, englantilainen tilastotieteilijä, evoluutiobiologi ja geneetikko (s. 1890)
4. elokuuta – V. A. Koskenniemi, oululainen runoilija (”Finlandia”) (s. 1885)
5. elokuuta – Norma Jeane Mortenson (”Marilyn Monroe”), yhdysvaltalainen näyttelijätär (Piukat paikat) (s. 1926)
7. elokuuta – Carl-Otto Bremer, suomalainen kilpa-autoilija ja toimitusjohtaja (s. 1933) (lento-onnettomuus)
9. elokuuta – Hermann Hesse, vuoden 1946 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen kirjailija ja taidemaalari (Lasihelmipeli) (s. 1877)
9. elokuuta – Leo Savioja, suomalainen kansansoittaja (murhattiin)
9. elokuuta – Reino Valkama, suomalainen näyttelijä (s. 1906)
13. elokuuta – Erland Haapaniemi, suomalainen päätoimittaja ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1894)
14. elokuuta – Toivo Paatela, suomalainen arkkitehti (s. 1890)
15. elokuuta – Eemil Pääkkönen, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja ja taloustirehtööri (s. 1892)
16. elokuuta – Kaarlo Metsävainio, suomalainen rehtori ja suomentaja (s. 1890)
17. elokuuta – Ensio Jouko, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja (s. 1905)
19. elokuuta – Kerstin Hesselgren, ruotsalainen poliitikko (s. 1872)
30. elokuuta – Aaslaug Aasland, norjalainen poliitikko (s. 1890)
2. syyskuuta – Eino Tulenheimo, suomalainen pankinjohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1885)
3. syyskuuta – Edward E. Cummings, yhdysvaltalainen kirjailija ja taiteilija (s. 1894)
6. syyskuuta – Hanns Eisler, saksalainen säveltäjä (s. 1898)
7. syyskuuta – Karen Christence von Blixen-Finecke (”Karen Blixen”, ”Isak Dinesen”), tanskalainen kirjailija (Talvisia tarinoita) (s. 1885)
7. syyskuuta – Eiji Yoshikawa, japanilainen kirjailija (s. 1892)
9. syyskuuta – Paavo Aaltonen, suomalainen voimistelija (kolminkertainen olympiavoittaja) (s. 1919)
10. syyskuuta – Mogens Wieth, tanskalainen näyttelijä (s. 1919)
14. syyskuuta – Erkki Raappana, suomalainen jääkärikenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1893)
18. syyskuuta – Therese Neumann, saksalainen katolinen mystikko ja stigmaatikko (s. 1898)
29. syyskuuta – Owe Jonsson, ruotsalainen pikajuoksija (s. 1940)

1. lokakuuta – Henry Kjellson, ruotsalainen lentoinsinööri ja lentojohtaja (s. 1891)
5. lokakuuta – Gustaf Hallström, ruotsalainen arkeologi (s. 1880)
8. lokakuuta – Solomon Linda, eteläafrikkalainen säveltäjä, laulaja ja muusikko (s. 1909)
10. lokakuuta – Trygve Gulbranssen, norjalainen kirjailija, liikemies ja toimittaja (s. 1894)
12. lokakuuta – Anders Hagström, suomalainen nahkatehtailija ja toimitusjohtaja (s. 1876)
21. lokakuuta – Kalle Rouni, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1898)
22. lokakuuta – Samuil Feinberg, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1890)
4. marraskuuta – Hans R. Knudsen, tanskalainen poliitikko (s. 1903)
6. marraskuuta – Kaarlo Heiskanen, suomalainen jalkaväenkenraali (Puolustusvoimain komentaja) (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1894)
7. marraskuuta – Eleanor Roosevelt, yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin puoliso) (s. 1884)
16. marraskuuta – Kerttu Hämeranta, suomalainen teatterinjohtaja, elokuvanäyttelijä ja lastenkirjailija (s. 1907)
16. marraskuuta – Aku Korvenoja, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1891)
18. marraskuuta – Niels Bohr, vuoden 1922 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut tanskalainen fyysikko (Bohrin malli) (s. 1885)
18. marraskuuta – George Herman Karl Grönfeldt (”George Gé”), suomalainen balettimestari (s. 1893)
22. marraskuuta – René Coty, Ranskan presidentti (s. 1882)
28. marraskuuta – Vilhelmiina, Alankomaiden kuningatar 1890–1948 (s. 1880)
29. marraskuuta – Tauno Rautiainen, suomalainen toimittaja ja tietokilpailujuontaja (Viisasten kerho) (s. 1912)
5. joulukuuta – Alsing Andersen, tanskalainen poliitikko ja ministeri (s. 1893)
7. joulukuuta – Kirsten Flagstad, norjalainen oopperalaulaja (s. 1895)
11. joulukuuta – Jorma Valkama, suomalainen yleisurheilija (s. 1928)
15. joulukuuta – Charles Laughton, englantilainen näyttelijä (s. 1899)
17. joulukuuta – Johannes Björklund, suomalainen kenttäpiispa (s. 1888)
17. joulukuuta – Carl Diem, saksalainen urheilupedagogi ja -historioitsija (s. 1882)
21. joulukuuta – Gary Hocking, rhodesialainen ratamoottoripyöräilijä ja maailmanmestari (s. 1937)
22. joulukuuta – Åke Mattas, suomalainen taidemaalari (s. 1920)
24. joulukuuta – Wilhelm Ackermann, saksalainen matemaatikko (Ackermannin funktio) (s. 1896)
27. joulukuuta – Inge Krokann, norjalainen kirjailija (s. 1893)
28. joulukuuta – Antti Wihuri, suomalainen laivanvarustaja, merenkulkuneuvos ja suurlahjoittaja (s. 1883)
30. joulukuuta – Olav Bruvik, norjalainen poliitikko (s. 1913)
31. joulukuuta – Charles Galton Darwin, englantilainen fyysikko (s. 1887)

↑ Project 627 Kit November class FAS. Arkistoitu 11.8.2007. Viitattu 10.11.2008. (englanniksi)
↑ Rislakki, Jukka: Paha sektori: Atomipommi, kylmä sota ja Suomi, s. 396. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36478-9
↑ Les essais nucléaires français Sénat. Viitattu 15.5.2007. (ranskaksi)