Esko Tie – Wikipedia
| Esko Tie | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. joulukuuta 1928 Vanaja, Suomi |
| Kuollut | 15. toukokuuta 2002 (73 vuotta) Hattula, Suomi |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | hyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1946–1960 |
| Seurat |
Hämeenlinnan Tarmo (SM-sarja) Iirot (Suomensarja) HPK (SM-sarja) |
Esko Tapani Tie (vuoteen 1935 Telén) (26. joulukuuta 1928 Vanaja – 15. toukokuuta 2002 Hattula)[1] oli suomalainen jääkiekkoilija, joka tunnettiin paremmin hyökkääjänä, mutta pelasi myös puolustajan paikkaa.
Tie edusti pääsarjassa vain hämeenlinnalaisjoukkueita. Hän nousi Tarmon ykköskenttään Eero Salisman siirryttyä HPK:oon. Tie muodostikin yhdessä Matti Karumaan ja Keijo Kuuselan kanssa pelätyn Ka-Ku-Ti-kentän. Tie edusti Tarmoa lähes koko uransa 1946–1960, sillä vain viimeinen kausi meni HPK:ssa. Hän pelasi SM-sarjassa yhteensä 100 ottelua, joissa teki tehot 36+18 ja voitti yhden Suomen mestaruuden sekä kuusi muuta mitalia.
Tie pelasi maajoukkueessa 35 peliä tehoilla 5+2. Hän edusti Suomea kolme kertaa MM-kisoissa.
Myös hänen veljensä Eino Johannes Tie pelasi samaan aikaan Tarmon ja HPK:n joukkueissa.[2][1]
- 1 Suomen mestaruus (1949)
- 7 SM-mitalia
- Suomen Jääkiekkoleijona #95
- Mennander, Ari; Mennander, Pasi: Leijonien tarina. Gummerus, 2003. ISBN 951-20-6455-3
- Tien tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Esko Tie Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ a b Esko Tapani Tie (1928-2002) - Find A Grave... www.findagrave.com. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Jääkiekkokirja 2020-2021, s.493