fi.wikipedia.org

Gotlannin kunta – Wikipedia

  • ️Mon Mar 22 2010
Gotlannin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gotlannin lääni
Maakunta Gotlanti
Keskustaajama Visby
Kuntakoodi 0980
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 3 134,98 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 60 124
 – Väestötiheys 19,2 as./km²
Gotlannin aikaisemmat kuntajaot. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienimmällä tekstillä ja vuosien 1952–1970 kuntien nimet jonkin verran isommalla. Vuosien 1952–1970 kuntien rajat on merkitty roosanvärisinä.
Roman luostarin rauniot.

Gotlannin kunta on Ruotsin kunta, joka käsittää Gotlannin saaren Itämeressä ja läheisiä pienempiä saaria. Pienemmistä saarista tärkeimmät ovat Fårö, Stora Karlsö, Lilla Karlsö ja Gotska Sandön. Gotlannin kunta on ainoa Ruotsin kunta, joka käsittää kokonaisen maakunnan ja läänin alueen: Gotlanti muodostaa yksin Gotlannin maakunnan ja Gotlannin läänin.

Kunnan maapinta-ala on 3 134,98 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 60 124 henkeä (31.12.2020).[2] Vuonna 2007 kunnassa oli 854,54 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 27,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnan keskustaajama[5] ja samalla suurin taajama on Visbyn kaupunki. Visby on Gotlannin ainoa kaupunki, minkä lisäksi Gotlannissa sijaitsee myös entinen Sliten kauppala.

Kunnan alueella sijaitsi aikaisemmin Roman luostari, mutta se on nykyään raunioina.

Ruotsin uudet kunnallislait astuivat voimaan vuonna 1863. Tämän ja vuoden 1952 kuntauudistuksen välisenä aikana Gotlannissa tapahtui vain pieni määrä aluejakomuutoksia. Vuonna 1886 perustettiin Hemsen taajaväkinen yhdyskunta samannimiseen kuntaan. Visbyn maalaiskunta liitettiin Visbyn kaupunkiin vuonna 1936 ja samana vuonna Othemin maalaiskunta muutettiin Sliten kauppalaksi.

Vuonna 1951 Gotlannissa oli 93 kunnallista toimijaa: yhdet maakäräjät, yksi kaupunki, yksi kauppala, yksi taajaväkinen yhdyskunta ja 89 maalaiskuntaa. Lisäksi oli joukko kuntaliittoja, koska monet pienet kunnat eivät yksin kyenneet selviytymään kaikista tehtävistään. Monissa kunnissa asui alle 100 asukasta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Gotlantiin muodostettiin seuraavat "suurkunnat" (pohjoisesta etelään lueteltuina):[6]

  • Fårösund (aiemmat Bunge, Fleringe, Fårö ja Rute)
  • Lärbro (aiemmat Hall, Hangvar, Hellvi ja Lärbro)
  • Tingstäde (aiemmat Bro, Bäl, Fole, Hejnum, Lokrume, Lummelunda, Martebo, Stenkyrka, Tingstäde ja Väskinde)
  • Dalhem (aiemmat Ekeby, Dalhem, Ganthem, Gothem, Hörsne med Bara, Källunge, Norrlanda ja Vallstena)
  • Romakloster (aiemmat Akebäck, Ala, Anga, Barlingbo, Björke, Buttle, Endre, Follingbo, Gammelgarn, Guldrupe, Halla, Hejdeby, Kräklingbo, Östergarn, Roma, Sjonhem, Vänge ja Viklau)
  • Stenkumla (aiemmat Atlingebo, Enkelhem, Hogräns, Stenkumla, Tofta, Träkumla, Vall ja Västerhejde)
  • Klintehamn (aiemmat Västergarn, Sanda, Mästerby, Väte, Hejde, Klinte, Fröjel, Eksta ja Sproge)
  • Hemse (aiemmat Alva, Fardhem, Gerum, Hemse, Levide, Linde, Lojsta ja Rone)
  • Stånga (aiemmat Bur, När ja Stånga)
  • Ljugarn (aiemmat Alskog, Ardre, Etelhems, Garde, Lau ja Lye)
  • Havdhem (aiemmat Eke, Grötlingbo, Hablingbo, Havdhem, Näs ja Silte)
  • Hoburg (aiemmat Fide, Hamra, Sundre, Vamlingbo ja Öja).

Näistä kunnista Romakloster, Klintehamn ja Ljugarn saivat nimensä uuden kunnan keskustaajaman mukaan. Lisäksi Bogen maalaiskunta liitettiin Sliten kauppalaan. Visbyn kaupunkiin uudistuksella ei ollut vaakutusta. Hemsen taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuoden 1958 alussa.

Jo kymmenen vuoden kuluttua kuntauudistusta pidettiin riittämättömänä, sillä "suurkunnatkin" olivat monissa tapauksissa liian pieniä kyetäkseen selviytymään tehtävistään. Lääninhallitus ehdotti, että Gotlanti olisi jaettu kolmeen kuntaan:

  • Visby ympäristöineen
  • saaren pohjoisosa (keskustaajamana Slite)
  • saaren eteläosa (keskustaajamana Hemse)

Useimmat läänin kunnista puolestaan ehdottivat Gotlannin jakamista viiteen kuntaan, mutta Fårösund ehdotti vain yhden kunnan perustamista koko Gotlantiin. Huhtikuussa 1970 Ruotsin hallitus päätti, että Gotlanti muodostaisi 1.1.1971 alkaen vain yhden kunnan. Samalla lakkautettiin Gotlannin läänin maakäräjät, siirrettiin sen tehtävät uudelle kunnalle ja kyettiin välttämään kaksinkertainen hallinto.

Vuodesta 1999 lähtien Gotlanti on ollut mukana hallintokokeilussa Skånen läänin ja Länsi-Götanmaan läänin kanssa. Kokeilussa tiettyjä lääninhallitusten tehtäviä on annettu maakäräjien (Gotlannissa kunnan) hoidettavaksi.

Vaakunaselitys:selvennä (Ruotsiksi: I rött fält en stående vädur av silver med beväring av guld, förande ett på korsstav av guld fästat rött banér med bård och fem flikar av guld.)

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Visbyn kaupunki oli ainoa kunta, jolla oli ennestään vaakuna käytössä. Vaakuna kuvaa Jumalan karitsaa (Agnus Dei) punaisessa kentässä. Uusi kunta päätti muokata Gotlannin kuntavaakunan samanlaiseksi kuin Gotlannin maakunnan vaakuna, jota Gotlannin läänikin käyttää. Vaakunakilven väriksi valittiin kuitenkin punainen kaupungin vaakunasta.

  • Visbyn kaupungin vaakuna.

    Visbyn kaupungin vaakuna.

  • Gotlannin kunnan vaakuna.

    Gotlannin kunnan vaakuna.

  • Gotlannin maakunnan ja läänin vaakuna.

    Gotlannin maakunnan ja läänin vaakuna.

Gotlannin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950 59 054
1955 56 927
1960 54 196
1965 53 742
1970 53 722
1975 54 400
1980 55 346
1985 56 144
1990 57 108
1995 58 120
2000 57 313
2005 57 488
2010 57 269
2015 57 391
2020 60 124
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 260 5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 662 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 169 5,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 50 300 87,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 463 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 437 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 172 935 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 88 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 18,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,1 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 6,0 5,8
  jalostus 16,4 16,2
  palvelut 74,5 75,1
  tuntematon 3,1 3,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 26 010 27 150
  työpaikkaomavaraisuus 95,8

Kunnassa on 17 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 23 796 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Visby 22 593
2 Hemse 1 715
3 Slite 1 483
4 Klintehamn 1 363
5 Vibble 1 286
6 Romakloster 913
7 Fårösund 816
8 Lärbro 484
9 Norra Visby 453
10 Burgsvik 338
11 Väskinde 337
12 Stånga 317
13 Västerhejde 313
14 Havdhem 298
15 Tingstäde 265
16 Roma 261
17 Ljugarn 238

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Lisäksi Roma kyrkbyn ja Romaklosterin taajamat ovat välillä olleet yhteenkasvaneina, jolloin taajamaa kutsuttiin nimellä Roma.[18]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Gotlannin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Visby (29 valtuutettua)
  • Norra (21 valtuutettua)
  • Södra (21 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gotlannin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 11 13 11 9 11 11 13 11 14 15 13 11
  Keskustapuolue 0 27 23 19 18 19 18 15 15 13 17 15 14 18
  Liberaalit 0 6 6 4 7 5 4 2 3 4 4 4 4 3
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 3 3 1 0 0 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 3 6 4 5 4 4 4 7 8 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 27 27 30 28 28 25 30 23 28 24 24 21 18
  Vasemmistopuolue 0 1 4 4 4 4 4 4 7 8 7 6 7 7
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 6
  Muut 33 0 0 0 0 0 3 4 3 0 0 0 1 2
  Yhteensä [23] 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71
Kartta Gotlannin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Visby domkyrkoförsamling
  • Othem-Boge
  • Fårö
  • Bunge
  • Forsa
  • Stenkyrka
  • Väskinde
  • Gothem
  • Dalhem
  • Barlingbo
  • Endre
  • Hejdeby
  • Follingbo
  • Akebäck
  • Roma
  • Björke
  • Vänge
  • Östergarn
  • Stenkumla
  • Vall, Hogrän och Atlingbo
  • Eskelhem-Tofta
  • Sanda, Västergarn och Mästerby
  • Väte
  • Hejde
  • Klinte
  • Fröjel
  • Eksta
  • Sproge
  • Garde
  • När-Lau
  • Stånga-Burs
  • Lojsta
  • Linde
  • Alva, Hemse och Rone
  • Fardhem
  • Gerum
  • Levide
  • Havdhem
  • Hoburg

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Akebäck
  • Ala
  • Alskog
  • Alva
  • Anga
  • Ardre
  • Atlingbo
  • Bara*
  • Barlingbo
  • Björke
  • Boge
  • Bro
  • Bunge
  • Burs
  • Buttle
  • Bäl
  • Dalhem
  • Eke
  • Ekeby
  • Eksta
  • Elinghem*
  • Endre
  • Eskelhem
  • Etelhem
  • Fardhem
  • Fide
  • Fleringe
  • Fole
  • Follingbo
  • Fröjel
  • Fårö
  • Gammelgarn
  • Gann*
  • Ganthem
  • Garde
  • Gerum
  • Gothem
  • Grötlingbo
  • Guldrupe
  • Hablingbo
  • Hall
  • Halla
  • Hamra
  • Hangvar
  • Havdhem
  • Hejde
  • Hejdeby
  • Hejnum
  • Hellvi
  • Hemse
  • Hogrän
  • Hörsne med Bara (Hörsne)
  • Klinte
  • Kräklingbo
  • Källunge
  • Lau
  • Levide
  • Linde
  • Lojsta
  • Lokrume
  • Lummelunda
  • Lye
  • Lärbro
  • Martebo
  • Mästerby
  • Norrlanda
  • När
  • Näs
  • Othem
  • Roma
  • Rone
  • Rute
  • Sanda
  • Sankt Clemens*
  • Sankt Drotten*
  • Sankt Hans*
  • Sankt Lars*
  • Sankt Mikael*
  • Sankt Olof*
  • Sankt Per*
  • Silte
  • Sjonhem
  • Sproge
  • Stenkumla
  • Stenkyrka
  • Stånga
  • Sundre
  • Tingstäde
  • Tofta
  • Träkumla
  • Vall
  • Vallstena
  • Vamlingbo
  • Viklau
  • Visby domkyrkoförsamling (Sankta Maria, Visby, Visby stadsförsamling)
  • Visby landsförsamling*
  • Visby ryska*
  • Vänge
  • Väskinde
  • Västergarn
  • Västerhejde
  • Väte
  • Öja
  • Östergarn (Nyagarn)
  • Akebäckin kirkko

    Akebäckin kirkko

  • Alan kirkko

    Alan kirkko

  • Alskogin kirkko

    Alskogin kirkko

  • Alvan kirkko

    Alvan kirkko

  • Angan kirkko

    Angan kirkko

  • Ardren kirkko

    Ardren kirkko

  • Atlingbon kirkko

    Atlingbon kirkko

  • Baran autiokirkko

    Baran autiokirkko

  • Barlingbon kirkko

    Barlingbon kirkko

  • Björken kirkko

    Björken kirkko

  • Bogen kirkko

    Bogen kirkko

  • Bron kirkko

    Bron kirkko

  • Bungen kirkko

    Bungen kirkko

  • Burin kirkko

    Burin kirkko

  • Buttlen kirkko

    Buttlen kirkko

  • Bälin kirkko

    Bälin kirkko

  • Dalhemin kirkko

    Dalhemin kirkko

  • Eken kirkko

    Eken kirkko

  • Ekebyn kirkko

    Ekebyn kirkko

  • Ekstan kirkko

    Ekstan kirkko

  • Elinghemin autiokirkko

    Elinghemin autiokirkko

  • Endren kirkko

    Endren kirkko

  • Eskelhemin kirkko

    Eskelhemin kirkko

  • Etelhemin kirkko

    Etelhemin kirkko

  • Fardhemin kirkko

    Fardhemin kirkko

  • Fiden kirkko

    Fiden kirkko

  • Fleringen kirkko

    Fleringen kirkko

  • Folen kirkko

    Folen kirkko

  • Follingbon kirkko

    Follingbon kirkko

  • Fröjelin kirkko

    Fröjelin kirkko

  • Fårön kirkko

    Fårön kirkko

  • Gammelgarnin kirkko

    Gammelgarnin kirkko

  • Gannin autiokirkko

    Gannin autiokirkko

  • Garden kirkko

    Garden kirkko

  • Gothemin kirkko

    Gothemin kirkko

  • Grötlingbon kirkko

    Grötlingbon kirkko

  • Guldrupen kirkko

    Guldrupen kirkko

  • Hablingbon kirkko

    Hablingbon kirkko

  • Hallan kirkko

    Hallan kirkko

  • Hallin kirkko

    Hallin kirkko

  • Hallshukin kalastuskappeli

    Hallshukin kalastuskappeli

  • Hamran kirkko

    Hamran kirkko

  • Hangvarin kirkko

    Hangvarin kirkko

  • Havdhemin kirkko

    Havdhemin kirkko

  • Hejden kirkko

    Hejden kirkko

  • Hejdebyn kirkko

    Hejdebyn kirkko

  • Hejnumin kirkko

    Hejnumin kirkko

  • Hellvin kirkko

    Hellvin kirkko

  • Hemsen kirkko

  • Hogränin kirkko

    Hogränin kirkko

  • Hörsnen kirkko

    Hörsnen kirkko

  • Klinten kirkko

    Klinten kirkko

  • Kräklingbon kirkko

    Kräklingbon kirkko

  • Källungen kirkko

    Källungen kirkko

  • Laun kirkko

    Laun kirkko

  • Leviden kirkko

    Leviden kirkko

  • Linden kirkko

    Linden kirkko

  • Lojstan kirkko

    Lojstan kirkko

  • Lokrumen kirkko

    Lokrumen kirkko

  • Lummelundan kirkko

    Lummelundan kirkko

  • Lyen kirkko

    Lyen kirkko

  • Lärbron kirkko

  • Martebon kirkko

    Martebon kirkko

  • Mästerbyn kirkko

    Mästerbyn kirkko

  • Norrlandan kirkko

    Norrlandan kirkko

  • Närin kirkko

    Närin kirkko

  • Othemin kirkko

    Othemin kirkko

  • Roman luostarinrauniot

  • Roman kirkko

    Roman kirkko

  • Ronen kirkko

    Ronen kirkko

  • Ruten kirkko

    Ruten kirkko

  • Sandan kirkko

    Sandan kirkko

  • Sjonhemin kirkko

  • Sliten kirkko

    Sliten kirkko

  • Sprogen kirkko

    Sprogen kirkko

  • Stenkumlan kirkko

    Stenkumlan kirkko

  • Stenkyrkan kirkko

    Stenkyrkan kirkko

  • Stångan kirkko

    Stångan kirkko

  • Sundren kirkko

    Sundren kirkko

  • Tingstäden kirkko

    Tingstäden kirkko

  • Toftan kirkko

    Toftan kirkko

  • Träkumlan kirkko

    Träkumlan kirkko

  • Vallin kirkko

    Vallin kirkko

  • Vallstenan kirkko

    Vallstenan kirkko

  • Vamlingbon kirkko

    Vamlingbon kirkko

  • Viklaun kirkko

    Viklaun kirkko

  • Visborgskyrkan

    Visborgskyrkan

  • Visbyn tuomiokirkko

  • Vängen kirkko

    Vängen kirkko

  • Väskinden kirkko

    Väskinden kirkko

  • Västergarnin kirkko

    Västergarnin kirkko

  • Västerhejden kirkko

    Västerhejden kirkko

  • Öjan kirkko

  • Östergarnin kirkko

    Östergarnin kirkko

Lisäksi Visbyssä sijaitsee muun muassa Pyhän Katariinan kirkon rauniot.

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Visby Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  6. Andersson, Per: Sveriges kommunindelning 1863–1993. Mjölby: Draking, 1993. ISBN 91-87784-05-X
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.1.2022. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Gotlands kommun  –  Kuntajaon kehitys ja vaakuna ovat käännöstä.