Harkovan kuvernementti – Wikipedia

Harkovan kuvernementti Ха́рьковская губерния Ха́рківська губе́рнія
Vaakuna
Harkovan kuvernementin sijainti Venäjän keisarikunnan kartalla.
Valtio	Venäjä
Perustettu	1835[1]
Lakkautettu	1918[1]
Hallinto
– hallinnollinen keskus	Harkova
Pinta-ala  (47 884,8 neliövirstaa (1897))	54 496 km²
Väkiluku (1897)	2 492 316

Harkovan kuvernementti (ukr. Ха́рківська губе́рнія, H'arkivska hubernija, ven. Ха́рьковская губе́рния, Harkovskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan kuvernementti vuosina 1835–1918.^[1] Harkovan kuvernementtia edelsi Sloboda-Ukrainan kuvernementti vuosina 1765–1780 ja 1796–1835 (ven. Слободско-Украинской губернии, Slobodsko-Ukrainskoi gubernii) ja Harkovan käskynhaltijakunta vuosina 1780–1796 (Харьковское наместничество).

Näitä ennen seutu muodosti Sloboda-Ukrainan.^{[1][2][3][4][5]} Se oli slobodojen lisääntyessä muotoutunut, Moskovan Venäjän lounaisille rajaseuduilla sijainnut, alkujaan melko suurista vapauksista nauttinut alue. Svobodat olivat tyypillisesti 15–25 vuoden verovapauden tarjonneita kyläyhteisön tyyppisiä erityisalueita, joita varakas suurtilallinen perusti mailleen. Etuuksilla kymmeniä tuhansia uudisasukkaita saatiin houkuteltua muuttamaan muun muassa Kultaisen ordan jäljiltä harvaanasutuille "villeille" maille. Asutuksen laajentuessa 1600-luvun puolivälissä Venäjä järjesti seudulle aluehallinnollisen rykmenttijärjestelmän (esimerkiksi Harkovan rykmentti).^[6][7][8]

Kuvernementin naapureina olivat vuonna 1917: etelässä Jekaterinoslavin, lännessä Pultavan, luoteessa Tšernihivin, pohjoisessa Kurskin ja Voronežin kuvernementit. Idässä Harkovan kuvernementti rajoittui Donin kasakoiden alueseen (ven. Область Войска Донского).

Harkovan kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joita vuonna 1897 oli 11 kappaletta. Kuvernementin keskuskaupunki oli Harkova, jossa asui 173 989 henkeä (vuonna 1897).^[9]

Pultavan kuvernementin kihlakunnat 1897^[9]

Kihlakunta	Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2)	Asukasluku	Hallintokeskus
Borodyh’ovin kihlakunta	2 767,4	159 806	Bohoduh’iv (11 752 as.)
Harkovan kihlakunta	2 905,1	348 488	Harkova (173 989 as.)
Izjumin kihlakunta	6 790,7	280 474	Izjum (13 108 as.)
Kupjanskin kihlakunta	6 070,1	234 182	Kupjansk (6 893 as.)
Oh’tyrkan kihlakunta	2 441,6	161 243	Oh’tyrka (23 399 as.)
Lebedynin kihlakunta	2 723,1	178 144	Lebedyn (14 301 as.)
Starobilskin kihlakunta	10 846,2	359 285	Starobilsk (9 801 as.)
Sumyn kihlakunta	2 800,7	228 094	Sumy (27 564 as.)
Valkyn kihlakunta	2 143,4	144 322	Valky (ven. Valki, 7 938 as.)
Vovtšanskin kihlakunta	3 503,9	166 787	Vovtšansk (ven. Voltšansk, 11 020 as.)
Zmijivin kihlakunta	4 892,6	231 491	Zmijiv (ven. Zmijov 4 673 as.)
Kuvernementti yhteensä	47 884,8	2 492 316	Harkova (173 989 as.)

Kuvernementissä asui vuonna 1897 yhteensä 2 492 316 asukasta. Väestöstä 85,3 prosenttia asui maaseudulla.^[5][9] Etniseltä taustaltaan alue oli selkeän ukrainalainen. Kuvernementin väestön suurimmat etniset ryhmät olivat ukrainalaiset (82,7 %) ja venäläiset (16,3 %).^[1] Äidinkielen osalta suurimmat kieliryhmät olivat (1897) ukraina (80,6 %), venäjä (17,7 %), jiddiš (0,5 %), valkovenäjä (0,4 %), saksa (0,4 %) ja puola (0,2 %). Joku muu äidinkieli oli 0,2 prosentilla väestöstä.^[10]

Venäjän keisarikunnan hajottua Harkovan kuvernementin alueesta tuli osa Ukrainan sosialistista neuvostotasavaltaa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harkovan kuvernementti Wikimedia Commonsissa