Kees van Baaren – Wikipedia

Kees van Baaren (22. lokakuuta 1906 Enschede – 2. syyskuuta 1970 Oegstgeest) oli alankomaalainen säveltäjä ja pedagogi. Hän opiskeli vuosina 1924–1929 Berliinin Stern-konservatoriossa sävellystä Friedrich Kochin sekä pianonsoittoa Rudolph Breithauptin johdolla. Kotimaahansa palattuaan hän otti oppitunteja Willem Pijperiltä.

Jotkin van Baarenin teokset ovat tonaalisia, mutta toisissa hän kehitti tyyliään kohti sarjallisuutta. Hänen sarjallinen tekniikkansa oli täysin kehittynyt septetossa huilulle, oboelle, klarinetille, fagotille, käyrätorvelle, viululle ja kontrabassolle (1952). Van Baaren oli ensimmäinen huomattava alankomaalainen dodekafonisen musiikin säveltäjä.

Van Baaren työskenteli uransa aikana eri konservatorioissa. Hänen johdollaan opiskelivat muiden muassa Louis Andriessen, Reinbert de Leeuw, Misha Mengelberg, Peter Schat ja Jan van Vlijmen.