Joensuun rautatieasema – Wikipedia

Joensuu
Joensuun rautatieasema kesällä 2017. Laiturialueet on sittemmin uusittu.
Perustiedot
Lyhenne	Jns
Rataosa	Kouvola–Joensuu, Pieksämäki–Joensuu, Joensuu–Kontiomäki, Joensuu–Ilomantsi
Sijainti	62°36′00″N, 029°46′35″E
Osoite	Itäranta 12, 80100 Joensuu
Kunta	Joensuu (vuoteen 1911 Kontiolahti)
Etäisyydet	Kouvola 328 km Pieksämäki 182 km Nurmes 160 km Ilomantsi 71 km
Avattu	1. marraskuuta 1894
Liikenne
Käyttäjiä	VR Group, Fenniarail
Kaukoliikenne	Helsinki–Joensuu
Taajamajunat	Nurmes–Joensuu, Pieksämäki–Joensuu
Pysäköinti	Pysäköintitalo
Muut tiedot	junakohtauspaikka, risteysasema
Asemarakennus
Tyyppi	ns. Oulun radan asema
Suunnittelija	Knut Nylander
Materiaali	puu
Rakennettu	1890-1894
Lipunmyynti	lakkautettu, mutta asemalla lippuautomaatti
Ratapiha
Raiteisto	3 laituriraidetta tavaraliikenteen ratapiha
Kouvola–Joensuu Km   Lyh. Liikennepaikat  Pieksämäelle  Kontiomäelle 326,8 Käpykangas (ent.Kurapuro) Valtatie 6:n ylitys 326,8 Siihtala 326,6 Pielisjoki (silta) 325,8 Jns Joensuu asema 325,0 Plt Joensuu Peltola syväsataman raide Niinivaara 324,2 Sul Joensuu Sulkulahti  Ilomantsiin Sulkuniemi Sulkulahti Hakolahti Haapaniemi Hernesuo 317,0 Muo Mulo 315,0 Nth Niittylahti Vehkapuro Haapakko 310,3 Shm Suhmura Kettämö Kuusenjuuri Seututien 484 alitus 303,8 Hsl Hammaslahti Lotokka Sarakangas Kostamo 294,3 Tkk Tikkala Saunakari Särkilahti 288,7 Sä Säkäniemi  Niiralaan 287,8 Valtatie 6:n alitus 287,7 Onk Onkamo 268,5 Kit Kitee Seututien 487 alitus sivuraide Seututien 486 alitus 262,2 Pus Puhos 236,5 Kti Kesälahti 225,2 Poi Poiksilta Valtatie 6:n alitus Valtatie 6:n alitus 213,7 Sr Saari Valtatie 6:n alitus  Huutokoskelle 195,8 Par Parikkala Valtatie 6:n alitus  Elisenvaaraan (purettu) Kasuri Joukio 186,8 Ktl Koitsanlahti Syrjärinne  Elisenvaaraan (purettu) 176,8 Spl Simpele Simpeleen paperitehtaan raide 175,1 Änk Änkilä Punasvaara 167,1 Lkk Laikko Lahdenkylä Porttinotko 158,2 Unt Untamo Viimola 154,3 Rjä Rautjärvi 150,1 Hnä Heinä 145,5 Pnt Puntala 141,1 Im Immola Rautio Valtatie 6:n ylitys Seututien 160 ylitys 138,2 Vuo Vuoksenniska Siltanen 135,2 Imt Imatra tavara  Antreaan Mansikkakoski (Silta) 132,7 Imr Imatra asema 131,6 Tos Tainionkoski Korvenkanta 127,0 Rah Rauha 122,5 Jän Jänhiälä Tapiola 114,3 Jts Joutseno sivuraide Ahvenlampi 107,5 Mko Muukko Kiiskinmäki Pontus Saimaan kanava (silta) 100,7 Lrs Lauritsala Kaukaan tehtaan raide Kaukas 96,2 Lr Lappeenranta sivuraide Valtatie 6:n ja 13:n ylitys  Mustolan satamaan Seututien 387 ylitys 78,9 Tap Tapavainola Yllikkälä 74,0 Trä Törölä 67,0 Ras Rasinsuo Säkkisuo Huomola  Vainikkalaan Valtatie 26:n ylitys 55,0 Lä Luumäki Haimila 52,6 Uo Uro 47,1 Ta Taavetti So Somerharju 35,4 Kjr Kaitjärvi 28,4 Paj Pajari 23,5 Seututien 375 ylitys 22,9 Kpa Kaipiainen  Tirvaan (pur.) Metso Maurila 14,0 Kth Kattilaharju 12,6 Uti Utti Tyrri 7,2 Atm Aitomäki Valtatie 15:n ylitys Tehola  Kotkaan 2,0 Kvt Kouvola tavara 0,0 Kv Kouvola asema Seututien 367 ylitys Valtatie 6:n alitus Valtatie 12:n alitus Seututien 364 ylitys  Lahteen  Kuusankoskelle  Iisalmeen Merkkien selitykset Pieksämäki–Joensuu Km   Lyh. Liikennepaikat  Kouvolaan  Ilomantsiin 183,3 Sul Joensuu Sulkulahti 182,5 Plt Joensuu Peltola 181,7 Jns Joensuu asema 180,9 Pielisjoki (silta) 180,7 Siihtala Valtatien 6 ja 9 ylitys 180,7 Käpykangas (ent. Kurapuro) 180,7  Kontiomäelle Valtatie 6:n ylitys 174,8 Ont Onttola 171,~ Höytiäinen Seututien 501 ylitys Seututien 502 ylitys 172,~ Hirsiniemi 169,~ Lautasuo 167,0 Yly Ylämylly 165,~ Matkalampi 164,~ Huutoranta 163,~ Honkavaara 160,~ Kuorinka 156,3 Lpe Liperi 152,~ Kontkala 149,5 Vnj Viinijärvi 148,6  Siilinjärvelle Valtatie 9:n alitus 144,8 Nmo Nostamo 142,9 Krl Kaarnalampi 139,~ Rnp Ristinpohja 131,8 Juo Juojärvi Valtatie 23:n alitus 125,~ Sak Sarvikumpu Seututien 477 alitus 119,~ Lampu 113,8 Vih Vihtari 110,8 Sps Sepänsalmi 103,2 Spu Sappu Seututien 476 ylitys 97,~ Ker Kerma 92,0 Hnv Heinävesi 89,~ Haveri 85,~ Kvm Koivumäki 79,~ Soidinkangas 76,8 Syr Syrjä 74,7 Lylysalmi (silta) 74,~ Sääksjärven satamaraide 74,~ Kue Kuvelampi 66,5 Kgl Kangaslampi 63,~ Rmä Rauhamäki Seututien 468 alitus 57,~ Kurola 53,8 Köp Könönpelto 52,2 (Akonniemen vaihde) 2,2 LiVi:n raja 4,0 Akonniemi 51,2 Meijerin raide 50,9 Vanha kanava (silta) 50,8 Taipaleen kanava (silta) 50,3 Kämäri (silta) 49,7 Pirtinvirta (silta) 49,5 Pirttiniemi (silta) 48,6 Var Varkaus 47,2  Kommilaan 46,8 Valtatie 23:n alitus 46,0 Lni Lehtoniemi 43,8 Kuvansinjoki (silta) 43,3 Valtatie 5:n ylitys 40,~ Klj Kollinjoki 35,6 Kma Kolma 33,0 Pasalan soraraide Seututien 455 tasoristeys 31,3  Parikkalaan 30,9 Hko Huutokoski 30,4 Voimalaitoksen raide 22,~ Mv Maavesi 18,~ Rmm Rummukka 13,7 Skä Siikamäki 11,~ Itätalo Valtatie 23:n alitus 5,~ (ent. kaksoisraiteen vaihde) 5,~ Nik Nikkarila  Iisalmeen 4,2 Pmt Pieksämäki tavara 2,6 Pmla Pieksämäki lajittelu 1,3 Tmu Pieksämäki Temu 0,0 Pm Pieksämäki asema  Jyväskylään  Kouvolaan Merkkien selitykset Joensuu–Kontiomäki Km   Lyh. Liikennepaikat  Ouluun 270,~  Ämmänsaareen  Vartiukseen 268,8 Kon Kontiomäki 268,~  Iisalmeen 260,3 Pki Paakki 252,3 Vhm Vihtamo 6,1 Sko Sotkamo 244,5 Vkt Vuokatti 244,2 Seututie 899:n alitus 244,1  Lahnaslammille 243,~ Kantatie 76:n alitus 243,2 Lat Latu 241,7 Seututien 899 alitus 233,5 Jkl Juurikkalahti 226,9 Pjk Pohjakoski 221,1 Svo Saviaho 211,7 Mlk Maanselkä 203,3 Rum Rumo 197,2 Ksm Kiusanmäki 194,0 Pkr Puukari 190,0 Nlj Nuolijärvi 184,3 Vlm Valtimo 181,9 Hky Haapakylä 173,2 Khp Karhunpää 165,3 Ptk Pitkämäki 163,1 Por Porokylä 162,2 Kantatie 75:n ylitys 160,1 Nrm Nurmes 157,8 Bb Bomba 151,6 Koh Kohtavaara 148,3 Kpr Kopras 140,8 Höl Höljäkkä 133,7 Mäs Mätäsvaara 132,8 Mäs Mätäsvaara (ent. Sulkainen) 129,7 Vk Viekki 118,6 Kyn Kylänlahti Halinjoki (silta) 111,3 Jli Jamali 103,8 Lis Lieksa Lieksanjoki (silta) 102,~ Sjo Sokojoki Kantatie 73:n tasoristeys 3,6 Ltk Lieksan teollisuuskylä 6,6 Pas Pankakoski 96,0 Tis Tiensuu 85,7 Lal Lapalie 80,9 Vsl Vuonislahti 70,7 Kel Kelvä Seututien 518 alitus 61,2 Hap Haapalahti 56,2 Uk Ukkola Teollisuusraiteisto 50,1 Uim Uimaharju Pielisjoki (silta) Kantatie 73:n alitus 44,1 Pja Paukkaja 36,1 Seututien 514 ylitys 35,9 Eno Eno 23,8 Jos Jakokoski Kantatie 73:n ylitys 16,3 Valtatie 6:n alitus 16,0 Khi Kontiolahti 14,5 Valtatie 6:n ylitys 6,3 Lmo Lehmo  Pieksämäelle 1,8 Käpykangas (ent.Kurapuro) Valtatien 6 ja 9 ylitys 1,0 Siihtala Pielisjoki (silta) 0,0 Jns Joensuu  Ilomantsiin  Lappeenrantaan Merkkien selitykset Joensuu–Ilomantsi Km   Lyh. Liikennepaikat  Pieksämäelle  Kontiomäelle Käpykangas (ent.Kurapuro) Valtatien 6 ja 9 ylitys Siihtala Pielisjoki (silta) 0,0 Jns Joensuu asema 0,8 Plt Joensuu Peltola syväsataman raide 1,7 Sul Joensuu Sulkulahti  Kouvolaan Valtatie 6:n alitus Niinivaara Sulkuniemi Ketunpesä Iiksenvaara Iiksenniitty 13,6 Jkj Jukajärvi Kypärä Kovasniemi 20,8 Tsu Tervasuo Kuokkalampi Seututien 494 alitus 24,1 Häv Heinävaara Roppola Suonranta Keskijärvi Haarasilta Seututien 495 alitus Valkeavaara 44,4 Tpv Tuupovaara Seututien 496 alitus Vilvasjoki Härminvaara Korvavaara Kantatie 74:n ylitys Ruunavaara Herakallio 70,4 Kantatie 74:n alitus 70,9 Ilo Ilomantsi Merkkien selitykset

Joensuun rautatieasema (lyh. Jns) on Joensuun kaupungissa sijaitseva Suomen rataverkon rautatieliikennepaikka. Liikennepaikka on henkilö- ja tavaraliikenteessä merkittävä risteysasema, jossa risteävät neljään eri ilmansuuntaan johtavat radat. Niistä Karjalan radan liikenne on vilkkainta. Joensuun liikennepaikka on jaettu toiminnallisesti kolmeen eri osaan: Joensuu Sulkulahti, Joensuu Peltola ja Joensuu asema.^[1]

Joensuun rautatieasema rakennettiin aikoinaan Viipurin ja Sortavalan kautta kulkeneen Karjalan radan pääteasemaksi. Sortavala–Joensuu-rata avattiin säännölliselle liikenteelle 1. marraskuuta 1894.^[2] Aseman alkuaikoina asema oli vielä hieman syrjässä keskustasta katsottuna, mutta kaupungin laajennettua Pielisjoen itäpuolinen osa, jossa asema sijaitsi päätettiin liittää vuonna 1911 Kontiolahdesta osaksi Joensuuta.^[1] Uusrenessanssia edustava päärakennus rakennettiin vuosina 1892–1894. Rakennustyössä käytettiin samoja piirustuksia kuin Oulun rautatieasemaa rakennettaessa. Se on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita, sillä 18. toukokuuta 1894 valmistuneen alkuperäisen Karjalan radan 18 asemasta se on toinen Suomen rajojen sisällä oleva säilynyt asema.^[3] Sitä on laajennettu 1911 eteläpäädyllä ja 1950-luvulla pikatavarasuojalla.^[1] Asema on peruskorjattu ainakin vuosina 1987 ja 2009–2010 ja rakennukselle on tehty julkisivuremontti kesällä 2016.^[4][5] Sisätilat on peruskorjauksien yhteydessä kokonaisuudessaan uudistettu. Peruskorjauksien yhteydessä tehdyt sisätilojen merkittävät muutokset ja laajennukset ovat vähentäneet jonkin verran sen kulttuurihistoriallista arvoa.^[6] Asemarakennuksen väri on vaihdellut vuosien saatossa ja se on voinut olla hyvinkin kaukana nykyisestä vaaleasta väristä. Esimerkiksi 1970-luvulla asemarakennus oli maalattu vihreäksi ja viereinen asemaravintola violetiksi.^[1] Vuonna 1988 väritys oli taas punertavan ruskea.^[7]

Asema-alue on 1800-luvun rautatierakentamiselle tyypillinen, asemarakennukset on sijoiteltu raiteiden suuntaisesti ja niiden molemmille puolille. Osa rakennuksista tehtiin päärakennuksen jälkeen, rautatieläisten asuinpaikaksi rakennettu talo valmistui kymmenisen vuotta myöhemmin ja vanha veturitalli valmistui nykyiseen muotoonsa vasta vuonna 1925. Parhaimmillaan asema-alueella asui 70 rautatieläistä, mutta moni asettui myöhemmin läheiseen Niinivaaran kaupunginosaan^[8].

Joensuun ratapihan yli kulki vuosina 1907–1926 betoninen kävelysilta. Se kulki kutakuinkin nykyisen Kontionkadun kohdalta rautatieaseman puolelle ja lyhensi kävelymatkaa Niinivaaralta kaupunkiin. Silta purettiin vuonna 1926, koska uudet veturit eivät enää mahtuneet kulkemaan sen alta ja ratapihalle oli rakennettu lisää raiteita.

1910-luvulta alkaen Joensuun rautatieliikenne vilkastui voimakkaasti. Vuosina 1910–1911 Karjalan rataa jatkettiin Lieksaan ja rataa jatkettiin 1920-luvulla edelleen Kontiomäkeen. Uusien ratayhteyksien lisäksi Joensuun rautatieliikennettä kasvatti useiden teollisuuden kasvu. Vuonna 1927 avattiin ratayhteys Outokumpuun kaivosliikennettä varten, mikä teki Joensuusta ensimmäisen kerran risteysaseman. Viinijärveltä rataa jatkettiin asti Pieksämäelle toisen maailmansodan aikana vuonna 1940. Toisen maailmansodan jälkeen Pieksämäen radasta tuli Joensuun rautatieliikenteen merkittävin ratasuunta, kun Karjalan rata katkesi alueluovutusten yhteydessä. Karjalan radan katkeaminen hankaloitti kaupungin elinkeinoelämää ja sen on arvioitu haitanneen jopa kaupungin väestönkehitystä. Karjalan rata saatiin uudelleen käyttöön vaiheittain vuosina 1966–1967.^[1]

1960-luvulla avattiin viiimeisenä uusi ratayhteys Ilomantsiin. Radan merkitys etenkin henkilöliikenteessä jäi kuitenkin pian vähäiseksi, kun henkilöliikenteen päätyttyä jo vuonna 1969. Sen jälkeen radalla on ollut merkitystä Joensuun rautatieliikenteelle vain tavaraliikenteen muodossa, etenkin raakapuun kuljetuksessa.^{[1] [9]}Uusien ratayhteyksien myötä kaluston huoltotarpeiden lisäännyttyä asemaa vastapäätä oleva ns. vanha veturitalli kävi pieneksi, minkä vuoksi päätettiin rakentaa uusi veturitalli asema-alueen itälaidalle. Sen valmistuttua 1964 paikkoja oli 21 ja vanha veturitalli otettiin tässä yhteydessä muuhun käyttöön laite- ja työtiloiksi. Se siirtyi vuonna 2007 muutaman muun ratapihalla sijainneen rakennuksen kanssa Senaatti-kiinteistöjen omistukseen, mutta uudempi veturitalli jäi VR:n käyttöön.^[1]

Teollisuuden kuljetustarpeiden takia Joensuun asemalta vedettiin lukuisia teollisuusraiteita eri puolille lähialueita. Pielisjoen rannalle SOK:n varastolle vedettiin sotien jälkeen teollisuusraide, joka on purettu 1990-luvulla. Miss Universum Armi Kuusela ja miehensä Gil Hilario saapuivat Äitien Apu ry:n järjestämällä Messujuna-kiertueelle kyseiselle raiteelle 1955 Joensuun-vierailullaan.^[10] Aikoinaan Suomen suurimmalle sahalle Penttilään vienyt raide on johdettu 1980-luvulla Joensuun syväsatamaan, jonne on yhä tavaraliikennettä.^[1]

Asemarakennuksen vieressä olevassa asemaravintolassa toimi ravintola 1990-luvulle, jonka jälkeen rakennuksessa on toiminut muun muassa kahviloita ja tanssistudio. Tavaramakasiinissa toimi VR:n käytön jälkeen antiikkiliike, kunnes rakennus paloi tuhopoltossa 2012.^[11] Antiikkiliike toimii nykyään aseman pihapiirissä olevassa entisessä asemapäällikön asunnossa.^[12] Tavaramakasiinsta jäi jäljelle toimisto-osa, joka vaurioitui pahoin tulipalossa. Se purettiin viisi vuotta makasiinien muiden osioiden palon jälkeen.^[13]

2010-luvulla Joensuun rautatieaseman toimintoihin kohdistui merkittäviä muutoksia, jotka vähensivät VR:n merkitystä paikallisena työllistäjänä. Joensuun varikon toimintaa supistettiin rajusti 2011, jolloin osa veturitallin tiloista vuokrattiin muuhun käyttöön.^[14][15] Tiloissa on sittemmin toiminut on muun muassa karting-ajoon erikoistunut yritys.^[16] Joensuun rautatieaseman lipunmyynti suljettiin tammikuussa 2016 ja ratapihahenkilöstön toimipiste päätettiin samana vuonna lakkauttaa.^[17][18] Lipunmyynnin aukioloaikoja oli supistettu merkittävästi jo aiemmin.^[19] Vuonna 2018 VR:n rautatieaseman avaamisesta kestänyt monopoli Joensuun rautatieliikenteessä tuli päätökseen, kun yksityinen rautatieyritys Fenniarail alkoi kuljettaa raakapuuta Joensuuhun UPM:n rautatiekuljetuksien kilpailutuksen seurauksena.^[20]

Joensuuhun suunniteltiin monen muun kaupungin tavoin pitkään matkakeskusta, jota varten oli vuosien saatossa erityyppisiä suunnitelmia ^[21][1] Matkakeskussuunnitelmien vihdoin toteuduttua 2020-luvun alussa vanha asemarakennus on säilytettiin, mutta muun muassa entinen asemaravintola purettiin uudisrakennusten, liikennejärjestelyjen ja pysäköintitilojen takia. Asemarakennuksen lisäksi vanha veturitalli ja ratapihan itäpuoliset rakennukset on suojeltu.^[22]

Matkustajaraiteiden välistä kulkua varten suunniteltiin alun perin tunnelia, mutta sen sijaan päädyttiin lopulta rakentamaan ylikäytävä.^[23] Vanha linja-autoasema purettiin ja siinä sijainneet Matkahuollon toiminnot siirtyivät muualle. Asema-alueen uudistuksen yhteydessä purettiin vanha asemaravintola. Asema-alueelle rakennettiin uudistuksen yhteydessä pysäköintitalo ja seisakkeet linja-autoille. Lähivuosikymmenille on suunniteltu asuinrakentamisen aloittamista vanhan parkkipaikkojen alueelle. ^[24]

Joensuun rautatieaseman liikenteenohjaus hoidettiin ratapihan peruskorjaukseen asti paikallisesti. Asemalla oli sekä rele- että kampiasetinlaite. Myös Ilomantsin radan liikenteenohjaus hoidettiin Joensuusta. Teknisesti vanhentunut Joensuun ratapiha uudistettiin täydellisesti vuosina 2021–2024. Ratapiha rakennettiin uudelleen ja sähköistystä laajennettiin. Vanhentuneet releasetin- ja turvalaitteet purettiin ja korvattiin kauko-ohjatulla tietokoneasetinlaitteilla. Perusparannus valmistui kesäkuussa 2024 ja se maksoi yli 85 miljoonaa euroa. Perusparannuksen yhteydessä uusittiin myös matkustajalaiturit.^[25][26]

Ennen ratapihan peruskorjausta Peltolassa oli raakapuun kuormaamiseen tarkoitettuja raiteita, jotka purettiin peruskorjauksen yhteydessä. Maaperä oli kuitenkin saastunut muun muassa maahan haudattujen ratapölkkyjen takia. Maaperän puhdistus jatkui vielä muun peruskorjauksen valmistumisen jälkeenkin.^[27]

Vuonna 2024 Joensuun henkilöjunayhteydet koostuvat kolmesta reitistä:

• Joensuu–Lappeenranta–Kouvola–Lahti–Helsinki (Pendolino ja InterCity-junat)
• Joensuu–Lieksa–Nurmes (Kiskobussi, entinen nimitys taajamajuna)
• Joensuu–Varkaus–Pieksämäki (Kiskobussi, entinen nimitys taajamajuna)^[28]

Aikaisemmin Joensuun matkustajaliikenne on ollut huomattavasti vilkkaampaa, mutta yhteyksiä on vuosien saatossa karsittu. Ensimmäinen lakkautettu yhteys oli Ilomantsiin suuntautunut henkilöliikenne, joka kesti vain muutaman vuoden 1960-luvulla.^[1]Yöjunayhteydet Helsingistä Joensuun kautta Ouluun lakkautettiin syksyllä 1993. Paikallisjunayhteys Niiralaan lopetettiin 1987. Karjalan radan pikajunat vaihtuivat InterCity-juniin 2005, jotka pysähtyivät harvemmin, mutta olivat matka-ajaltaan nopeampia. Vuonna 2016 pohdittiin Pieksämäen ja Nurmeksen menevien taajamajunien lakkauttamista poistamalla niiden mahdollistaneen valtion tuen. Lakkauttaminen ei kuitenkaan toteutunut, mutta Pieksämäelle kulkevien junien vuoroväliä harvennettiin^[29][30].

Vuoteen 2006 asti Joensuusta pääsi yöjunalla Turkuun ja Helsinkiin. Yöjunaliikenne oli kuitenkin VR:lle ainakin viime vuosinaan tappiollista ja yhteydet olivat vahvasti valtion tukemia. Joensuusta lähtevien yöjunien lakkauttamisen yhteydessä lakkautettiin myös Kajaaniin kulkenut yöjuna. Yöjunien lakkauttamista perusteltiin Joensuun osalta Kerava-Lahti oikoradalla, joka lyhensi Helsingin ja Joensuun välistä matka-aikaa 40 minuutilla. VR markkinoi muutosta "uudella juna-ajalla" ja tässä yhteydessä Joensuuhun tuli yöjunia korvaamaan aikaisin aamulla lähtevät Pendolino-junat.^[31]

Joensuun rautatieaseman lähistöllä on ollut joitain seisakkeita. Rautatiesillasta Kontiomäen ja Pieksämäen suuntaan oli Siihtalan (käytössä 1965-1974) ja Käpykankaan (1933-1974) seisakkeet, joiden lisäksi Karjalan ja Ilomantsin radoilla oli seisakkeet Niinivaaralla (1963-1987), Sulkuniemellä (1949-1975) ja Sulkulahdella (1937-1967). Seisakkeet olivat usein vaatimattomasti varusteltuja, usein niissä oli vain nimikyltti ja puinen laituri.^[32]

Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan Osuuskauppa rakensi asema-alueelle pysäköintalon, jonka tarkoitus on palvella läheistä hotellia, aseman matkustajia ja mahdollisia tulevia asemaseudun asukkaita. Sen yhteydessä on avustamispiste, linja-autoasema, taksiasema, odotustila matkustajille ja R-kioski. VR:llä ei ole ole asemalla palvelupistettä, mutta junalippuja voi ostaa automaatista.^[33][34] Vanha asemarakennus on poistunut alkuperäisestä käytöstään ja sille on yritetty kehittää muuta käyttöä. VR on ilmoittanut laittavansa sen jollain aikavälillä myyntiin monen muun omistamansa aseman tavoin.^[35]

• 

  Rautatieaseman pihalla sijaitseva museoveturi "Ankka".

• 

  Asema-alueen remontin yhteydessä purettu vanha linja-autoasema.

• 

  Rautatieläisten asema-alueen remontin yhteydessä purettu asuintalo. Se sijaitsi Joensuun aseman vieressä

• 

  Joensuun tulipalossa vaurioituneen tavara-aseman purku syksyllä 2017.

• 

  InterCity-juna Helsinkiin sekä taajamajunat Pieksämäelle ja Nurmekseen lähdössä maaliskuussa 2014.

• 

  Joensuun rautatieaseman huoltoraiteita talvella 2014. Taustalla näkyy vanha veturitalli.

• 

  VR:n varikko.

• 

  Joensuun ratapihalla oli ennen ratapihan remonttia lukuisia käytöstä poistettuja rakennuksia, kuten kuvan vaununkorjaamo.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Joensuun rautatieasema Wikimedia Commonsissa

• Aseman tiedot – VR (Arkistoitu – Internet Archive)
• Joensuun aseman perusparannussuunnitelma (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kuvia Joensuun rautatieasemalta
• Vanhoja valokuvia Joensuun asemalta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tavara-aseman jäljelle jääneen osan kuntoselvitys (Arkistoitu – Internet Archive)