Säätyvaltiopäivät 1885 – Wikipedia

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1885
Kesto	14.1.1885–23.5.1885[1]
Aatelissääty	Samuel Werner von Troil, Ritarihuone
Pappissääty	Torsten Thure Renvall, tyttökoulun juhlasali (Bulevardi 8)
Porvarissääty	Anders Joachim Kurtén, Nylands Nationin juhlasali, Ylioppilastalon juhlasali
Talonpoikaissääty	Carl Johan Slotte, Saksalainen tyttökoulu
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö	säätyjen esitysoikeus

Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niiden kauaskantoisin saavutus oli hyväksytty esitys säätyjen esitysoikeudesta. Seuraavilla valtiopäivillä säätyjen edustajat saivat tehdä varsinaisia lakialoitteita "armollisten anomusten" lisäksi.^[2]

Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Samuel Werner von Troil. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:^[3]

Alkuvuonna 1885 Porvoon piispaksi nimitettiin tuomiorovasti Carl Henrik Alopaeus, joka tuli säätyyn vasta 23. huhtikuuta. Siksi säädyn varapuhemieheksi oli määrätty Kuopion piispa Gustaf Johansson. Pappissäädyn edustajat valtiopäivillä olivat seuraavat:^[4]

Piispat:

• Arkkipiispa Torsten Thure Renvall (säädyn puhemies), Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus, Kuopion piispa Gustaf Johansson.

Papiston edustajat:

• Turun arkkihiippakunnan papiston puolesta: Maarian kirkkoherra Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, Sääksmäen kirkkoherra Gustaf Dahlberg, Ulvilan kirkkoherra Karl Emil Stenbäck, Lapuan kirkkoherra Anders Oskar Törnudd, vankilansaarnaaja Gustaf Robert Böök, Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg, Alavuden kirkkoherra Johan Frans Sahlberg, Jurvan kirkkoherra Jakob Cederberg, Kaustisen kirkkoherra Gustaf Gideon Forsman, Ilmajoen kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Vaasan kirkkoherra Abel Nyholm ja Mouhijärven kirkkoherra Josua Johansson.
• Porvoon hiippakunnan papiston puolesta: Helsingin kirkkoherra Alexander Wilhelm Lyra, Jyväskylän kirkkoherra Nestor Järvinen, Hauhon kirkkoherra Johan August Lindelöf, Kerimäen kappalainen Anders Gustaf Westerlund, Saarijärven kappalainen Anton Lilius, Asikkalan kirkkoherra Erik Viktor Petterson, Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson, Lapveden kirkkoherra Gustaf Oskar Teodor Nordström, Uukuniemen kirkkoherra Alexander Gustaf Walle ja Pihtiputaan kirkkoherra Aleksanteri Gummerus.
• Kuopion hiippakunnan papiston valitsemat: Suonenjoen kirkkoherra Henrik Edvard Schroderus, lakitieteen professori Jaakko Forsman, vankilansaarnaaja Johan Viktor Calamnius, Piippolan kirkkoherra Josef Österbladh, Lapinlahden kirkkoherra Wilhelm Lindstedt ja Kontiolahden kirkkoherra Klas Erik Järnefelt.
• Yliopiston puolesta: lääketieteen professori Johan Wilhelm Runeberg ja yleisen historian professori Johan Richard Danielson (sairauden takia säätyyn vasta 6. helmikuuta).
• Turun hiippakunnan koulunopettajien valitsemina: professori Otto Donner ja yliopettaja Johan Gabriel Geitlin.
• Kuopion hiippakunnan koulunopettajien puolesta: kasvatusopin professori Johan Julius Frithiof Perander.

Piispat mukaan lukien oli säädyssä oli yhteensä 38 edustajaa, joista jo aiemmin valtiopäiväedustajina toimineita oli 24 ja uusia 14. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ei ollut enää vaalikelpoinen pappissäätyyn ja Torsten Thure Renvall siirtyi säädyn puhemieheksi.^[5]

Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Anders Mauritz Hornborg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:^[6]

Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Carl Johan Slotte mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Anton Almberg ja sihteerinä Johan Gustaf Sohlman:^[7]