Sata – Wikipedia
Tämä artikkeli käsittelee lukua 100. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Luonnolliset luvut | |
---|---|
Kardinaaliluku | sata |
Järjestysluku | sadas |
Tekijät | 1, 2, 4, 5, 10, 20, 25, 50, 100 |
Alkutekijät |
|
Roomalainen numero | C |
Binääriluku | 1100100 |
Oktaaliluku | 144 |
Duodesimaaliluku | 84 |
Heksadesimaaliluku | 64 |
Vigesimaaliluku | 50 |
Sata (100) on luonnollinen luku. Se tarkoittaa kymmentä kymmentä. Sitä edeltää luku 99 ja seuraa luku 101.
Suomeen luvun nimi on lainattu arjalaiskielistä (esimerkiksi sanskritin śatam, avestan satəm), joista sen kantamuotoja on lainattu ehkä useampaankin kertaan suomensukuisiin kieliin jo tuhansia vuosia sitten.
Sanana sata on mielenkiintoinen, koska indoeurooppalaiset kielet jaetaan ns. satem- ja centum-kieliin sen mukaan alkaako sataa tarkoittava sana k-äänteellä kuten latinan centum [ˈken.tum] vai s-äänteellä kuten avestan satəm. Nämä ryhmät ovat muodostuneet alkuperäisen *ḱ-konsonantin muututtua velaariksi tai sibilantiksi. Johtuen myöhemmistä muutoksista kuten k:n muuttumisesta h:ksi germaanisissa kielissä Grimmin lain mukaan ja latinan k:n muuttisesta sibilanteiksi romaanisissa kielissä jako ei aina ole selvä.
SI-järjestelmän sataa tarkoittava etuliite hehto- on peräisin muinaiskreikan sanasta ἑκατόν ([he.ka.tón] 500 eaa. attikalaisella ääntämyksellä).
SI-järjestelmässä lukua 100 vastaa kerrannaisetuliite hehto (h) ja yhtä sadasosaa etuliite sentti (c). Hehto- tai heht-alkuisista yksiköistä ovat kuitenkin yleisesti käytössä vain hehtaari, hehtolitra ja hehtopascal. Monet rahayksiköt jakautuvat sataan pienempään yksikköön – esimerkiksi eurossa samoin kuin dollarissa on sata senttiä, Englannin punnassa on sata penniä (engl. penny, vuodesta 1971). Myös Suomen markassa oli sata penniä.
![](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/70/Cube-sum-100.png)
- Jaksollisessa järjestelmässä 100 on fermiumin järjestysluku.
- Rutenium-100 on ruteniumin vakaa isotooppi.
- Erbium-168 on erbiumin vakaa isotooppi, jonka neutroniluku on 100.
- Tulium-169 on tuliumin vakaa ja ainoa luonnossa esiintyvä isotooppi. Sen neutroniluku on 100.[16]
- Ytterbium-170 on ytterbiumin vakaa isotooppi, jonka neutroniluku on 100.[17]
- Veden kiehumispiste on noin 100 celsiusastetta.
- 100 kilometrin korkeudella merenpinnan tasosta on Kármánin raja, jota pidetään usein Maan ilmakehän ja avaruuden rajana.
- 100 Hekate on pikkuplaneetta.
- Yhdysvaltain senaatissa on 100 jäsentä.
- Satavuotinen sota käytiin 1300- ja 1400-luvuilla.
- ↑ A064438 OEIS-tietokannassa
- ↑ A064481 OEIS-tietokannassa
- ↑ A241989 OEIS-tietokannassa
- ↑ A076980 OEIS-tietokannassa
- ↑ A059756 OEIS-tietokannassa
- ↑ A014190 OEIS-tietokannassa
- ↑ A029954 OEIS-tietokannassa
- ↑ A029955 OEIS-tietokannassa
- ↑ A000537 OEIS-tietokannassa
- ↑ a b A007504 OEIS-tietokannassa
- ↑ A001043 OEIS-tietokannassa
- ↑ A078360 OEIS-tietokannassa
- ↑ 100 One Hundred C (arkistoitu) (englanniksi)
- ↑ A013916 OEIS-tietokannassa
- ↑ A052015 OEIS-tietokannassa (ks. ”Table of n, a(n) for n = 1..100”)
- ↑ Isotope data for thulium-169 in the Periodic Table (englanniksi) (arkistoitu)
- ↑ Isotope data for ytterbium-170 in the Periodic Table (englanniksi) (arkistoitu)
![Käännös suomeksi](https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Translation_Latin_Alphabet.svg/60px-Translation_Latin_Alphabet.svg.png)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:100