Shukuba – Wikipedia
Shukuba (jap. 宿場) tai shukueki (宿駅) oli Japanissa tiereitin varrelle rakennettu postiasema, jossa matkaajat saattoivat levätä, yöpyä ja vaihtaa hevosia. Erityisesti sanalla viitataan Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla viiden tärkeimmän valtatien (gokaidō) ja niiden sivuteiden varrelle perustettuihin pysähdyspaikkoihin. Shukubamachi (宿場町) tarkoittaa aseman ympärille syntynyttä kaupunkiasutusta.[1]
Monien Edo-kauden shukuba-asemien juuret olivat 1500-luvun sengoku-kaudella, kun vilkastuneen kaupan ja muun muassa Iseen kohdistuneen pyhiinvaelluksen myötä syntyi uusia kaupunkimaisia asutuksia temppelien porttien edustoille ja satamiin. Niihin rakennettiin majataloja, ja joskus niissä harjoitettiin myös prostituutiota. 1600-luvun alussa Tokugawa-sotilashallinto alkoi perustaa postiasemia maan tärkeimpien tiereittien varrelle, ja vuonna 1659 niitä hallinnoimaan perustettiin Dōchūbugyō-virasto (道中奉行). Myös daimiot rakensivat hallitsemilleen alueille samanlaisia järjestelmiä.[1]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta shukuba Wikimedia Commonsissa