Soinniton palataalinen klusiili – Wikipedia
IPA | c |
UPA | ť |
X-SAMPA |
c |
Kirshenbaum |
c |
IPA – Unicode | U+0063 |
UPA – Unicode | U+0165 |
Soinniton palataalinen klusiili on useassa kielessä esiintyvä konsonanttiäänne.[1] Sen merkki Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa on [c]. Se esiintyy muun muassa albaniassa, bulgariassa, unkarissa, islannissa, latviassa ja slovakissa. Huolimatta siitä, että äänteestä käytetään kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa c-kirjainta, sitä merkitään harvan kielen kirjoitusjärjestelmässä kyseisellä kirjaimella.
Äänteen ominaisuuksia ovat
- Artikulaatiopaikka on palataalinen eli kielen keski- tai takaosa koskettaa kovaa suulakea
- Fonaatiotapa on soinniton eli äänihuulet eivät värähtele äännettäessä
- Artikulaatiotapa on klusiili eli ilmavirta pysäytetään ääntöväylässä ja sen annetaan purkautua äkillisesti.
- ↑ Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. (Oppikirja) Helsinki: WSOY, 1981. ISBN 951-0-10324-1