Tulppaanit – Wikipedia

Tulppaanit
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:	Liliales
Heimo:	Liljakasvit Liliaceae
Suku:	Tulppaanit Tulipa L.
Katso myös
Tulppaanit Wikispeciesissä   Tulppaanit Commonsissa

Tulppaanit (Tulipa) ovat sipulikasveja, joita viljellään kukkien takia. Villejä tulppaaneja on noin sata lajia, ja ne ovat kotoisin Osmanien valtakunnan alueelta, Vähästä-Aasiasta tai kenties jopa Himalajan juurelta saakka.^[1] Viljeltyjä lajikkeita on tuhansia.^[2] Tulppaaneja on monen värisiä, muun muassa punaisia, keltaisia, oransseja, sinisiä ja turkooseja. Tulppaanintuotannon suurvalta on Alankomaat, josta tuodaan Suomeen sekä sipuleita että leikkotulppaaneita. 65 prosenttia kukkasipulien maailmankaupasta on hollantilaisten hallussa.^[1]

Joskus tulppaanin sipuleja käytetään ihmisravintona, ja ne maistuvatkin maapähkinöiltä. Tulppaanien sipulit ovat esimerkiksi peltomyyrille suurta herkkua. Alueilla, joilla on paljon vesi- tai peltomyyriä, tulppaaneita voi yrittää suojata laittamalla sipuleiden alle ja sivulle maan alle esimerkiksi pienisilmäistä metalliverkkoa, jotteivät myyrät tule syömään niitä talven aikana.^[3] Myös esimerkiksi keisarinpikarililjan on epäilty karkottavan ympäriltään tuholaisia, joten se sopii tulppaanien seuraan.

Tulppaanit istutetaan ravinteikkaaseen puutarhamultaan Pohjois-Suomessa jo syyskuun puolen välin paikkeilla, mutta etelärannikolla kuitenkin mieluiten vasta lokakuun alussa. Istuttamisen jälkeen sipulien pitäisi ehtiä juurtua ennen kuin maa routaantuu. Juurtumiseen menee noin kolme viikkoa. Tulppaanit ovat melko nirsoja maan laadun suhteen. Niiden päälle tulisi levittää tällöin myös hiukan lannoitetta, kuten lehtikompostimultaa, tai kaupan tuotteita. Tulppaanit aloittavat kasvunsa huhti-toukokuussa, ja kukassa ne ovat lajikkeesta riippuen aikaisintaan huhtikuun lopulla, ja myöhäisintään kesäkuun alussa. Kukinnan jälkeenkin niitä olisi hyvä lannoittaa, sillä ne alkavat tällöin muodostamaan pikkusipuleita seuraavaa kasvukautta varten. Lehtiä ei tulisi leikata irti ennen kuin ne ovat juhannuksen aikoihin, tai sen jälkeen kuivuneet. Tavallisimmat tulppaanit kestävät Suomen talvea erinomaisesti Ouluun ja jopa Rovaniemelle saakka. Kaikkein jalostetuimpia lajikkeita ei kuitenkaan suositella kasvatettaviksi aivan pohjoisimmassa Suomessa talvenarkuutensa vuoksi.

Tulppaanien kansainvälinen luokitus, joka perustuu pääosin kukinta-aikaan ja kukan muotoon:

1 Toukomaljatulppaanit eli Yksinkertaiset aikaiset -Ryhmä:^[4]

• ’Apricot Beauty’, ’Brilliant Star’, ’Christmas Marvel’...

2 Toukopionitulppaanit eli Kerrannaiset aikaiset -Ryhmä:^[5]

• ’Carlton’, ’Monte Carlo’, ’Orange Princess’...

3 Triumftulppaanit eli Triumph-Ryhmä:^[6]

• ’Blenda’, ’Pax’, ’Veronique Sanson’...

4 Darwinhybriditulppaanit eli Darwinhybridi-Ryhmä:^[7]

• mm. ’Apeldoorn’

5 Kesämaljatulppaanit eli Yksinkertaiset myöhäiset -Ryhmä:^[8]

• mm. ’Queen of the Night’

6 Liljatulppaanit eli Liljakukkaiset-Ryhmä:^[9]

• mm. ’Burgundy’

7 Ripsureunatulppaanit eli Crispa-Ryhmä:^[10]

• mm. ’Maja’

8 Viherraitatulppaanit eli Viridiflora-Ryhmä:^[11]

• mm. ’Greenland’

9 Rembrandt-Ryhmä:

• mm. ’Victor Hugo’

10 Papukaija-Ryhmä:

• mm. ’Black Parrot’

11 Kesäpionitulppaanit eli Kerrannaiset myöhäiset -Ryhmä:^[12]

• mm. ’Angelique’

12 Tarhalummetulppaanit eli Kaufmanniana-Ryhmä^[13]

• lummetulppaani

13 Fosteriana-Ryhmä

• tulitulppaani

14 Tarharaitatulppaanit eli Greigii-Ryhmä^[14]

• raitatulppaani

15 Muut tulppaanit

Viljeltyjä luonnonlajeja:

• liekkitulppaani (Tulipa armena)
• ruusutulppaani (Tulipa aucheriana)
• syreenitulppaani (Tulipa bakeri)
• pikkutulppaani (Tulipa biflora)
• italiantulppaani (Tulipa clusiana)
• kaukasiantulppaani (Tulipa eichleri)
• tulitulppaani (Tulipa fosteriana)
• tarhatulppaani (Tulipa gesneriana)
• raitatulppaani (Tulipa greigii)
• tähtitulppaani (Tulipa humilis)
• lummetulppaani (Tulipa kaufmanniana)
• pamirintulppaani (Tulipa lanata)
• buharantulppaani (Tulipa linifolia)
• ranskantulppaani (Tulipa marjolettii)
• kreikantulppaani (Tulipa orphanidea)
• kruunutulppaani (Tulipa ostrowskiana)
• rivierantulppaani (Tulipa praecox)
• terttutulppaani (Tulipa praestans)
• kreetantulppaani (Tulipa saxatilis)
• kultatulppaani (Tulipa stellata var. chrysantha)
• metsätulppaani (Tulipa sylvestris)
• parvitulppaani (Tulipa tarda)
• kääpiötulppaani (Tulipa turkestanica)
• kurdintulppaani (Tulipa urumiensis)^[15]

Muita lajeja:

• loimutulppaani (Tulipa agenensis)
• kainotulppaani (Tulipa cretica)
• kultakehrätulppaani (Tulipa dasystemon)
• hehkutulppaani (Tulipa heweri)
• lieskatulppaani (Tulipa ingens)
• aurinkotulppaani (Tulipa kolpakowskiana)
• vuoritulppaani (Tulipa montana)
• roihutulppaani (Tulipa sprengeri)
• tuoksutulppaani (Tulipa suaveolens)
• sitriinitulppaani (Tulipa tetraphylla)
• palotulppaani (Tulipa vvedenskyi)^[16]
• Tulipa australis
• Tulipa goulimyi
• Tulipa stellata

• Tulipa 'Aboa Turku' – Turku 2011 kulttuuripääkaupungin virallinen tunnuskukka ^[17][18]
• kapusiinitulppaani (Tulipa australis ’Celsiana’)

• Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Tulipa
• Den virtuella floran: Tulpaner (ruotsiksi)
• ITIS: Tulipa (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Tulipa (englanniksi)
• Flora of China: Tulipa (englanniksi)
• Yle Olotila: Kuvia Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Tulppaanien lumo -näyttelystä. (Arkistoitu – Internet Archive)