iso – Wikisanakirja
iso (1) (komparatiivi isompi, superlatiivi isoin) (taivutus[luo])
- suuri, kookas, mittava
- iso mies, iso kivi, iso perhe
- varttunut
- iso poika
- vaikutusvaltainen, tärkeä
- iso herra
- versaali, toinen kahdesta tavallisesta kirjasinlajista
- iso alkukirjain
- IPA: /ˈiso/
- tavutus: i‧so
1. suuri, kookas, mittava
isoakseli, isohirvenjäkälä, isoisä, isojako, isokasvuinen, isokenkäinen, isokokoinen, isokoskelo, isokukkainen, isokulle, isokuovi, isokuvioinen, isokäpylintu, isolokki, isomaksaruoho, isomasto, isopanda, isopappa, isopistooli, isoprammi, isopurje, isoraaka, isoreikäinen, isorikas, isorokko, isorumpu, isorutto, isoruutuinen, isorysä, isosetä, isosiipinen, isosilmäinen, isosisar, isosisko, isosuinen, isosuu, isotanko, isotikka, isotrappi, isotäti, isovaari, isovanhemmat, isovarpuinen, isovarvas, isovasara, isovatsainen, isoveli, isovene, isoviha, isoviisari, isoviisas, isoympyrä, isoyrtti, isoäiti, isoääninen
_-_The_Noun_Project.svg)
iso (1)
- aikaihminen, aikuinen
- Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
- Eikö täällä lapset saa tehdä mitään, onko tämä vain isojen maailma.
- isä, isoisä
- arvohenkilö
- Ei täällä ennen ollut muita isoja kuin apteekkari, opettaja ja Mäkelä itte.
- Tämän kylän isot ökytaloissaan määräävät tahdin.
- (kristinusko) rippileirillä vapaaehtoistyössä toimiva avustava ohjaaja, joka tyypillisesti, mutta ei välttämättä, on itse saanut konfirmaation edellisenä vuonna
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iso | isot |
| genetiivi | ison | isojen |
| partitiivi | isoa | isoja |
| akkusatiivi | iso; ison |
isot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isossa | isoissa |
| elatiivi | isosta | isoista |
| illatiivi | isoon | isoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isolla | isoilla |
| ablatiivi | isolta | isoilta |
| allatiivi | isolle | isoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isona | isoina |
| translatiivi | isoksi | isoiksi |
| abessiivi | isotta | isoitta |
| instruktiivi | – | isoin |
| komitatiivi | – | isoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | iso- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- |