fi.wiktionary.org

kuu – Wikisanakirja

Wikipedia

kuu

  1. q, Q
Kuu [1]
Kuu [2]

kuu (18)

  1. planeettaa kiertävä taivaankappale
    Jupiterin kuut
  2. Kuu
  3. kuukausi
    seuraavassa kuussa, tässä kuussa
  • IPA: [ˈkʷuː]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuu kuut
genetiivi kuun kuiden
kuitten
partitiivi kuuta kuita
akkusatiivi kuu;
kuun
kuut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuussa kuissa
elatiivi kuusta kuista
illatiivi kuuhun kuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuulla kuilla
ablatiivi kuulta kuilta
allatiivi kuulle kuille
muut sijamuodot
essiivi kuuna kuina
translatiivi kuuksi kuiksi
abessiivi kuutta kuitta
instruktiivi kuin
komitatiivi kuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

1. taivaankappale

halo, kehäilmiö, kiertolainen, kuuhut, kuun kehä, kuun kehrä

alakuu, elokuu, heinäkuu, helmikuu, huhtikuu, joulukuu, kesäkuu, kuualus, kuuhullu, kuuhulluus, kuuauto, kuuhullu, kuukausi, kuukivi, kuukulkija, kuukvartsi, kuukävely, kuulento, kuuluotain, kuumaisema, kuumatka, kuumoduuli, kuunaama, kuunari, kuunkehrä, kuunkehä, kuunkierto, kuunlilja, kuunnousu, kuunpaiste, kuunpimennys, kuunsappi, kuunsilta, kuunsirppi, kuunsäde, kuunvaihde, kuunvaihe, kuunvalo, kuuperä, kuuraketti, kuuruoho, kuu-ukko, lokakuu, loppukuu, maaliskuu, marraskuu, mätäkuu, puolikuu, syyskuu, talvikuu, tammikuu, tekokuu, toukokuu, täysikuu, uusikuu, yläkuu

kuu (18)

  1. (harvinainen) eläimen rasva, tali, ihra
  • kuu Kielitoimiston sanakirjassa
  • kuu Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 121, 349, 3436 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

kuu

  1. juoda

kuu (gen. kuu, part. kuud)

  1. (astrologia) kuu
  2. kuukausi
SijamuotojaYksikköMonikko
Nominatiivikuukuud
Genetiivikuukuude
Partitiivikuudkuid
kuusid
Illatiivikuussekuisse
kuudesse
Kuu
  • kuu Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • kuu sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

kuu (gen. kuu, part. kuud)

  1. kuu
  2. kuukausi