pakka – Wikisanakirja
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]
- pinkka saman suuruisia arkkeja paperia, kääröksi kierretty kangas
- yksi sarja pelikortteja, korttipakka
- paperimitta, kymmenen riisiä eli 5000 arkkia paperia; joskus tarkoitetaan pakalla yhtä riisiä paperia
- (merenkulku) aluksen keulimmainen kannen osa
Ääntäminen
[muokkaa]
- IPA: /ˈpɑkːɑ/
- tavutus: pak‧ka
Taivutus
[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pakka | pakat |
genetiivi | pakan | pakkojen (pakkain) |
partitiivi | pakkaa | pakkoja |
akkusatiivi | pakka; pakan |
pakat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pakassa | pakoissa |
elatiivi | pakasta | pakoista |
illatiivi | pakkaan | pakkoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pakalla | pakoilla |
ablatiivi | pakalta | pakoilta |
allatiivi | pakalle | pakoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pakkana | pakkoina |
translatiivi | pakaksi | pakoiksi |
abessiivi | pakatta | pakoitta |
instruktiivi | – | pakoin |
komitatiivi | – | pakkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | paka- | |
vahva vartalo | pakka- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]
2. kortteja
3. paperimitta
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
- verbit: pakkaantua, pakkautua
Yhdyssanat
[muokkaa]
kangaspakka, keulapakka, kierteytyspakka korttipakka, käsipakka, lehtijousipakka
Aiheesta muualla
[muokkaa]
- pakka Kielitoimiston sanakirjassa