rahvas – Wikisanakirja
rahvas (41)
- entisaikojen säädytön väestönosa; väestö, joka ei kuulunut mihinkään säädyistä
- Rahvaaseen kuuluva, henkilö, joka ei kuulunut mihinkään säätyyn.
- maalaisväestö
- kansa, väki, yhteinen kansa
- Rahvaan runous
- IPA: /ˈrɑhʋɑs/, [ˈrɑhʋɑs]
- tavutus: rah‧vas
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rahvas | rahvaat |
genetiivi | rahvaan | rahvaiden rahvaitten |
partitiivi | rahvasta | rahvaita |
akkusatiivi | rahvas; rahvaan |
rahvaat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rahvaassa | rahvaissa |
elatiivi | rahvaasta | rahvaista |
illatiivi | rahvaaseen | rahvaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rahvaalla | rahvailla |
ablatiivi | rahvaalta | rahvailta |
allatiivi | rahvaalle | rahvaille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rahvaana | rahvaina |
translatiivi | rahvaaksi | rahvaiksi |
abessiivi | rahvaatta | rahvaitta |
instruktiivi | – | rahvain |
komitatiivi | – | rahvaine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rahvaa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rahvas- |
rahvas (gen rahva, part rahvast)
- kansa
- Eesti rahvas – Viron kansa
- väki, kansa, ihmiset
- palju rahvast – paljon väkeä, paljon kansaa
- kansakunta, kansallisuus
- Europa rahvad – Euroopan kansakunnat
- ÕS 2006 tyyppi 33 (kallas) [vanha taivutustyyppi]
- rahvus
- rahvamaja, rahvahulk
- meesterahvas
- maarahvas, linnarahvas, pererahvas, väikerahvas, külarahvas, vanarahvas, lihtrahvas, hõimurahvas,