sirppi – Wikisanakirja
sirppi (5)
- käyräteräinen lyhytvartinen leikkuutyökalu, jolla leikataan viljaa
- sirpin muotoinen kuvio
- kuunsirppi
- IPA: /ˈsirpːi/
- tavutus: sirp‧pi
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sirppi | sirpit |
| genetiivi | sirpin | sirppien (sirppein) |
| partitiivi | sirppiä | sirppejä |
| akkusatiivi | sirppi; sirpin |
sirpit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sirpissä | sirpeissä |
| elatiivi | sirpistä | sirpeistä |
| illatiivi | sirppiin | sirppeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sirpillä | sirpeillä |
| ablatiivi | sirpiltä | sirpeiltä |
| allatiivi | sirpille | sirpeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sirppinä | sirppeinä |
| translatiivi | sirpiksi | sirpeiksi |
| abessiivi | sirpittä | sirpeittä |
| instruktiivi | – | sirpein |
| komitatiivi | – | sirppeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sirpi- | |
| vahva vartalo | sirppi- | |
| konsonantti- vartalo |
- |
slaavilainen laina[1]
1. työkalu
- sirppi Kielitoimiston sanakirjassa
- sirppi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
- Artikkeli 3597 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.