1401-1402 (Tietosanakirja / 11. Täydennysosa)

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

MOI

1402

mon lähetystön tai pääkonsulinviran alaisia.

Varsinkin pienissä valtioissa vallalla olevia
virtauksia seuraten oh jesääntö tavoittelee
mahdollisimman suurta yhdenmukaisuutta lähetystöjen
ja konsulinvirastojen kesken, mitä näiden
virkatehtäviin tidee, erityisesti niin, että
lähettiläidenkin tulee tarkoin valvoa kotimaan taloudellisia
etuja, mutta tämä ei tietysti voi poistaa sitä
periaatteellista erotusta, joka, yleisten
kansainvälisten periaatteiden mukaisesti, mitä edustavaan
asemaan ja edustustehtäviin tulee, on olemassa
lähettiläiden eli diplomaattisten edustajain sekä
konsulien välillä. R. E.

Ulkoasiainministeriö. Suomen
itsenäistymisen johdosta kävi välttämättömäksi ryhtyä
huolehtimaan ulkoasiain säännöllisestä hoidosta.
Tämä hallinnonhaara oli aluksi vain
väliaikaisesti järjestetty — punakapina ja vapaussota
aikaansai tälläkin alalla suuren hämmingin —
kunnes kesäk. 28 p. 1918 annettiin asetus
ulko-asiaintoimituskunnan perustamisesta senaattiin;
marrask. 27 p. 1918 annetun asetuksen mukaan
sen nimi muuttui u:ksi.

Mainitun asetuksen mukaan u:öön kuuluu
kauppaosasto ja poliittinen osasto (jälkimäisestä
ovat kuitenkin tosiasiallisesti yhä selvemmin
erottautuneet oikeusasiat) sekä arkisto-osasto ynnä
sanomalehtitoimisto. Virkamiehiä ovat:
kansliapäällikkö, joka 11:11 alaisena lähinnä
joh-* taa ministeriön työtä, 2 osastopäällikköä, 3
t-nsimäistä ja 4 toista sihteeriä,
arkistonhoitaja ja hänen apulaisensa,
sanomalehtitoimis-ton johtaja ja kaksi vakinaisella
palkkaussään-nöllä olevaa -tämän toimistou virkamiestä. Sen
lisäksi voidaan asettaa ylimääräisiä virkamiehiä,
kielenkääntäjiä y. m. — Ministeriöön voidaan
myöskin nimittää.yksi tai kaksi ylimääräistä
virkamiestä toimimaan neuvonantajina ja
asiantuntijoina. Kysymys u:n järjestysmuodon sekä
ulkomaisen edustuksen uudistamisesta on
erityisessä komiteassa käsiteltävänä.

U. välittää Suomen suhteita ulkovaltoihin, joista
ensi sijassa määrää presidentti; kaikki tiedon
annot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille
ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta,
jonka toimialaan ulkoasiat kuuluvat (H. M. 33 §).

R. E.

Ulkoinen virkakieli ks. Virkakieli, Täyd.

Ulkovahti, kasarmirakennuksen ulkopuolelle
asetettu vahti (erotukseksi sisävahdista, joka sei
soo kasarmirakennuksen sisäpuolella). W. E. T.

♦Ullava. 1,582 as. (1919).

Ullberg f-bärjj, U n o V e r n e r (s. 1879),
arkkitehti polytekn. opistosta 1903,
muinaismuistoyhdistyksen stipendiaattina Venäjän-Karjalassa 1901,
opintomatkoja Englantiin, Skotlantiin, Pariisiin,
Italiaan, Itävaltaan, Saksaan, Tanskaan 1909-10,
Ruotsiin 1919, arkkit. toimiston Gyldén & Ullberg
osakkaana Viipurissa 1906 09, oma toimisto
Viipurissa v: st a 1910. U:n tyylikkäitä, varman
muotoaistin kannattamia töitä Viipurissa ovat:
Hackman & C:on talo 1908, Yhdyspankin
lisärakennus 1911, O.-y. Karjalan liike- ja asuintalon
keskimäinen Kauppapankin osa (fasadi
graniitista) 1912, saman talon jäljelle jäänyt myöhempi
osa (tiiltä ja graniittia) 1915, tennishalli 1914,
Fr. Richardt o.-y:n toimitalon uusinta 1919;
Yhdyspankin ja Suomen pankin talot Sortavalassa,
huviloita (Villa Sellgren Venäjänsaarella Viipu-

rissa, Cederbergin Joensuussa y. m.), osakeyhtiö
Diesen Wood C:on työväenasunnot Pitkässäran
; nassa 1921. jj.0

♦Ullman, E manu el von, kuoli 1913.

Ulmanis, Karl (s. 1877), latv. maatalousmies
i ja politikko. Harjoitettuaan maataloudellisia
opintoja Zürichissä ja Leipzigissä U. tuli 1906
maan vii jelysneuvojaksi ja toimitti
maataloudellista lehteä. Samalla hän otti osaa vapausliikkee
j seen, minkä johdosta vangittiin. Vapaaksi
päästyään hän oleskeli 1907-13 Yhdysvalloissa, missä
edelleen täydensi opinnoitaan Nebraskan yliopis
tossa pitäen oppiarvon suoritettuaan luentoja
samassa yliopistossa. Palattuaan Latviaan hän oli
m. m. sihteerinä Riian maataloudellisessa keskus
yhdistyksessä, toimitti maataloudellista lehteä
„Seme" ja julkaisi useita teoksia maatalouden
alalta. Maailmansodan aikana hän otti osaa
latvialaisen agraaripuolueen perustamiseen ja oli
keväällä 1917 sen ensimäisenä puheenjohtajana.
Venäjän vallankumouksen puhjettua hän tuli
Liivi rimaan varakuvernööriksi. Marrask. 1918, kun
Latvian itsenäisyys julistettiin, U. tuli
väliaikaisen hallituksen ministeri presidentiksi, jossa
toimessa oli toukokuuhun 1920. Perustavan
kokouk-j sen pyynnöstä hän muodosti kaikista puolueista,
paitsi sosiaalidemokraattisesta,
kokoomushallituksen.

Ulrich von Ensingen /-rih f on] (k. 1419),
sveits.-saks. arkkitehti, johti Uimin katedraalin
rakentamista v:sta 1392, jolloin kirkon tärkein
osa valmistui (hänen poikansa jatkoivat työtä
aina v:een 1480); Esslingenin kirkon mestari
v:sta 1406 (siron tornin pystytti Hans
Böbblin-ger 1440-82) ; Strassburgin katedraalin
rakennuksella toimien (1399-1418) jatkoi tornin
8-kul-maista yläosaa aina kekoon saakka. U-o N.

Ulugh-Beigh (1394-1449), tataariruhtinas ja
tähtitieteen suosija, sitäpaitsi itsenäinen havaiu
tojentekijä. Rakensi Samarkandin observatorin.
joka oli varustettu sangen suurilla koneilla.
Havaitsi uudestaan useimmat Ptolemaioksen
luettelossa olevista tähdistä sangen suurella
tarkkuudella. /. B.
! * Ulvila. 8.030 as. (1919). Teollisuuslaitoksia:
1 saha ja 6 myllyä. — Kirkon vanha,
tuntemattoman tekemä alttaritaulu on 6-osainen ja esittää

IF J

„Ehtoollisen asettamista" ja Kristuksen
kärsimis-historiaa. Kirkon eteisessä on useita vanhoja
aatelisvaakunoita sekä pari kiveen hakattua
kuvilla kaunistettua hautapatsasta. [Niilo J.
Avel-lan, „Tietoja muutamista entisen Ulvilan pitäjän
1 maatiloista" (Satakunta I, 1907 ja III, 1914),
Heikki Ojansuu, „Kustaa Adolf Avellanin
tutkimus Ulvilan, Kokemäen ja Huittisten murteesta"
(sam. paik.), Ernst Häyrén, „Björneborgs
trak-i tens Vegetation och kärlväxtflora" (Acta Soc.

f. fl. feiin. 32, 1909). Emil Riihiaho,
„Kokemäen-i joesta ja sen laaksosta" (Maant. yhd. julk. X.
! 1915).] K.J.V.

Umma, Etelä-Babylonian 1. Sumerin
vanhim-I pia kaupunkeja, nyk. Dzoklia. Nimi luettiin
ennen erehdyksellisesti Giskhu (kaupungin
historiasta ks. Babylonia, I Os. p. 783, jossa
Giskhun asemesta on luettava Umma). [Contenau.
; ,.1/histoire économique d’Umma" (1915).]

II. Il-a.

Under, Marie (s. 1883), vir. runoilijatar,
jonka muotovalmiit, reheväkieliset runot ovat he-