Hygriini
Hygriini eli 2-asetonyyli-1-metyylipyrrolidiini (C8H15NO) on pyrrolidiinirakenteen sisältävä alkaloidi. Sitä esiintyy erityisesti kokapensaiden lehdissä ja eräissä Solanales-lahkon kasveissa. Ulkomuodoltaan se on viskoosia keltaista ja pistävänhajuista nestettä. Se on välituote kasvien valmistaessa tropaanialkaloideja.[2][3][4][5]
Muiden alkaloidien tavoin hygriini on emäksinen. Kasveissa se esiintyy optisesti puhtaana aktiivisena R(+)-isomeerina. Tämä isomeeri on suoloinaan stabiili, mutta eristettynä rasemisoituu nopeasti. Myös toinen hygriinin isomeereistä (-)-hygriini rasemisoituu nopeasti mahdollisesti avoketjuisen muodon kautta.[4][5]
Kasvit syntetisoivat yhdistettä lähtien ornitiiniaminohaposta, josta muodostuu N-metyyli-Δ1-pyrroliumkationi, joka reagoi asetoetikkahapon tai asetoasetyylikoentsyymi-A:n kanssa Mannich-reaktiolla, jolloin tuotteena muodostuu hygriiniä. Hygriini hapetetaan edelleen ja kasvit tuottavat siitä tropinonia.[3][6]
Hygriinin valmistamiseen synteettisesti on useita tapoja, mutta ne ovat usein monivaiheisia. Yksi tapa valmistaa hygriiniä on γ-metyyliaminobutyraldehydin ja etyyliasetoasetaatin välinen kondensaatioreaktio. Yhdistettä voidaan valmistaa myös käyttämällä lähtöaineena N-metyyliproliinin etyyliesteriä, joka pelkistetään DIBAL:in avulla ketoniksi. Muodostuva yhdiste reagoi (metoksimetyyli)trifenyylifosfoniumbromidin kanssa muodostaen vinyylieetterin, joka hajoaa spontaanisti aldehydiksi. Tämä aldehydi reagoi Grignard-reaktiolla metyylimagnesiumbromidin kanssa, jolloin muodostuu hygroliinia (C8H17NO). Hygroliini hapetetaan hygriiniksi Dess–Martin-perjodinaanilla.[7]
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Hygrine (englanniksi)
- Liber Herbarum II: Luettelo hygriinia sisältävistä kasveista (englanniksi)