Pesäpallon historia

1922: Ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruuden voitti Helsingin Pallonlyöjät.

1926: Helsingin Pallonlyöjät voitti miesten loppuottelussa Pallo-Toverit Helsingistä. Kyseessä on ainoa kerta, kun miesten loppuottelu on ratkaistu paikallisvastustajien kesken.

1928: Sivurajat siirrettiin alkamaan syöttölautasen reunasta (tätä ennen syöttölautasen keskipisteestä).

1931: Lahden Mailaveikot voitti ensimmäisen pesäpallon naisten Suomen mestaruuden.

1931: Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran sarjamuotoisesti.

1931: Suomen Pesäpalloliitto ry:n perustava kokous pidettiin 10.10.1931, paikalla oli edustus 22 urheiluseurasta. Kokouksen puheenjohtajana toimi toiseksi Suomen Jääkiekkoleijonaksi aateloitu Helsingin Pallonlyöjiä edustanut Aaro Kivilinna ja sihteerinä Pallo-Tovereiden Erkki Merinen Helsingistä. Perustetun liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Viktor Kuusio Lahdesta. Pesäpallon järjestäytyminen alkoi jo lajin edeltäjän pitkäpallon aikakaudella, kun pitkäpallojaosto liittyi osaksi Suomen Palloliittoa 14.3.1920.

1931: Miesten kenttään piirrettiin ensi kertaa takaraja, 86 metrin kohdalle. Kotipolulle lisättiin mutka.

1932: Suursarja jaettiin Idän ja Lännen lohkoihin, jotka muodostivat tulevan arvo-ottelun jakolinjan. Ensimmäinen miesten Itä-Länsi-ottelu pelattiin Helsingin Hesperiassa 2.10.1932. Länsi voitti 4-11. Ensimmäisen Itä-Länsi-ottelun avausheitosta vastasi itseoikeutetusti Lauri ”Tahko” Pihkala.

1932: Ensimmäinen pesäpallon maaottelu pelattiin, Suomi voitti Viron juoksuin 14-3.

1940: Enson Kisailijat ja Viipurin Kisa-Veikot joutuivat luopumaan sarjasta kotikenttiensä jäätyä miehitetylle alueelle. Tampereen Poliisi-Urheilijat jäi myös pois sarjasta, kun joukkue kärsi Talvisodassa sen verran kovia menetyksiä.

1941: Sota keskeytti sarjatoiminnan kesäkuussa. Mitaleja ei jaettu, eikä Itä-Länsi-ottelua pelattu.

1942: Sarja nimettiin poikkeusolojen myötä ”sotasarjaksi”, Itä-Länsi-ottelua ei pelattu. Mestaruuden vei välisarjasta mukaan nostettu Valtion Lentokonetehtaan joukkue Tampereelta.

1943: Itä-Länsi-ottelu pelattiin ensi kertaa Helsingin ulkopuolella, Seinäjoella.

1944: Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen SM-sarjan avauksen aikoihin, joten sarja keskeytyi jo muutaman ottelun jälkeen. Itä-Länsi-ottelua ei pelattu.

1952: Pesäpallo oli näytöslajina Helsingin olympialaisissa. Suomen Pesäpalloliiton joukkue voitti Suomen Työväen Urheiluliiton joukkueen juoksuin 8-4 olympiastadionilla 31.7.1952. Ottelua seurasi paikan päällä 19 309 katsojaa.

1961: Ensimmäinen naisten Itä-Länsi-ottelu pelattiin Kuopiossa. Länsi voitti juoksuin 2-7.

1964: Eino Kaakkolahti pelasi kautta aikain ensimmäisenä 16. miesten Itä-Länsi-ottelunsa Helsingin Hesperiassa.

1966: Ensimmäiset valtakunnalliset pesäpalloleirit järjestettiin piirijoukkueille. Mukana olivat ampiaiset (alle 13-vuotiaat pojat), oravat (alle 15-vuotiaat pojat) ja pääskyt (alle 15-vuotiaat tytöt).

1967: Helsingin Pallo-Toverit voitti 18. peräkkäisen naisten SM-mitalinsa.

1975: Naisten arvo-otteluna pelattiin kokeiluluontoisesti Etelä-Pohjoinen-ottelu Hyvinkäällä 27.8.1975. Etelä voitti ottelun 6-7.

1976: Kaikkien aikojen naisten Itä-Länsi-pesäpalloilija Tuula Rantanen pelasi 16. Itä-Läntensä Kannuksessa 8.8.1976.

1979: Hyvinkään Tahko voitti Jyväskylän Kirin 9-1 uusintaottelussa Kouvolassa 16.9.1979 ja juhli miesten Suomen mestaruutta. Katsojia oli paikan päällä ainakin 11 000.

1981: Lauri Tahko Pihkala menehtyi Helsingissä 20.5.1981.

1981: Ykkössarja (1991 lähtien Ykköspesis) tuli uudeksi sarjatasoksi mestaruussarjan (myöhemmin Superpesis) ja suomensarjan väliin.

1985: Jokerilyöjän käytöstä tuli mahdollista. Jokerilyöjä vei varsinaisen lyöntivuoron ennen kuin sääntöä muutettiin kaudelle 1989.

1987: Ensimmäinen pesäpalloa varten rakennettu hiekkatekonurmikenttä valmistui Ikaalisiin.

1987: Mestaruus ratkaistiin ensi kertaa pudotuspelien perusteella.

1989: Superpesis perustettiin pesäpallon pääsarjaksi.

1989: Pesäpallossa otettiin käyttöön päänsuojukset.

1990: Supervuoropari otettiin käyttöön.

1992: Ensimmäinen pesäpallon World Cup -turnaus pelattiin Helsingin Kaisaniemessä.

1994: Jaksopeli mullisti pesäpallon pistelaskujärjestelmän.

1996: Kotiutuskilpailu lanseerattiin.

1998: Pesäpallo kokee murskaavan takaiskun ”mustan torstain” myötä.

2001: Kahden juoksun sääntö tuli voimaan. Lyöjän väliinjättösääntö otettiin käyttöön miesten Superpesiksessä.

2014: Toni Kohonen nousi miesten pesispörssin ykköspelaajaksi ja Sami Haapakoski kautta aikain etenijäkuninkaaksi.

2017: Sotkamon Jymy voitti 17. peräkkäisen miesten SM-mitalinsa.

2018: Kaikkien aikojen miesten Itä-Länsi-pesäpalloilija Toni Kohonen pelasi 22. Itä-Läntensä Joensuussa 1.7.2018.

2018: Joensuun Mailasta tulee kautta aikain 27. seura, joka on voittanut miesten pesäpallon Suomen mestaruuden.

2019: Pesäpallolisenssien määrä nousee kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja hipoo jo 18 000 lisenssin rajaa (17960 lisenssiä 12.11.)

2020: Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia leviää myös Suomeen. Pesäpallon Halli-SM-lopputurnaukset perutaan ja kesäkauden alku siirtyy. Naisten Superpesiksen ensimmäiset ottelut pelataan 12. kesäkuuta ja miesten Superpesiksen ensimmäiset ottelut 2. heinäkuuta.

2020: Koronaviruspandemian aiheuttama poikkeustilanne pakottaa siirtämään kaikki lasten ja nuorten leirit, Itä-Länsi-tapahtuman sekä kauden päätösristeilyn seuraavaan vuoteen. Itä-Länsi-ottelu on tätä ennen jäänyt pelaamatta vain sotavuosina 1941-42 ja 1944.

2021: Itä-Länsi-tapahtuma järjestetään kautta aikain ensimmäisen kerran Satakunnassa ja Porissa 9.-10.7.2021. Aikuisten Itä-Länsi-ottelu on pelattu Satakunnassa aiemmin vain kahdesti, naisten Itä-Länsi-ottelut Ulvilassa 1978 ja 1990.

2021: Miesten Superpesis saa uuden Suomen mestarin, kun Manse PP Tampereelta kirjoittaa seurahistoriaa. Tampereelle oli tätä ennen voitettu vain yksi miesten mestaruus, sen voitti Valtion Lentokonetehdas sota-aikojen poikkeuskaudella 1942.

2022: Pesäpallo täyttää 100 vuotta. Siri Eskola takoo ensimmäisenä pelaajana naisten Superpesiksessä yli 100 lyötyä juoksua yhteen kauteen. Jukka-Pekka Vainionpää on kautta aikain ensimmäinen vuoden pesäpalloilija, joka oli valintaansa saakka pelannut kaikki uransa pääsarjaottelut jokeripaidassa.

2023: Superpesis Oy aloittaa toimintansa.

2024: Itä-Länsi pelataan Jyväskylässä yli 40 vuoden tauon jälkeen. Naiset pelaavat ensimmäistä kertaa Itä-Lännen Hippoksen pesäpallostadionilla.