Tässä kontissa puhdistetaan ja pullotetaan ilmastopahis hiilidioksidia – yhdessä vedyn kanssa se voisi korvata vaikka kaikki öljytuotteet

Hiilidioksidi on keskeinen tekijä ilmaston lämpenemisessä, mutta siitä voi tulla myös merkittävä raaka-aine.

Hiilidioksidilla voidaan esimerkiksi kovettaa betonia. Menetelmässä hyödynnetään karbonointia eli kemiallista prosessia, jossa hiilidioksidi kivettyy.

Esimerkiksi kymmenen neliön ala betonisia pihalaattoja voisi sisältää noin 100–150 kiloa hiiltä.

Betonifirmat ovatkin olleet kiinnostuneita biokaasulaitoksen hiilidioksidista.

– Kyllä sellaisia varovaisia avauksia on ollut. Hiilidioksidille olisi lähiseudulla kyllä ottajia, sanoo jyväskyläläisen jäteyhtiö Mustankorkean laitospäällikkö Timo Kautto.

Suomeen on perustettu viime vuonna yritys, joka tarjoaa automatisoituja järjestelmiä betonielementtien hiilidioksidijälkihoitoon.

– Biokaasulaitoksen hiilidioksidi voisi olla otollinen siihen käyttöön, sanoo Carbonaide Oy:n toimitusjohtaja Tapio Vehmas.

Vehmaksen mukaan betonialalla on kova kiinnostus menetelmään sekä Suomessa että ulkomailla.

Suurimman kasvupotentiaalin hiilidioksidin hyödyntämiselle luo vetytalouden kehitys.

– Hiilidioksidin ja vedyn avulla voidaan valmistaa erilaisia hiilivetyjä: polttoaineita, muoveja ja kemikaaleja. Teoriassa kaikki öljytuotteet voitaisiin korvata hiilidioksidilla ja vedyllä, sanoo johtava tutkija Eemeli Tsupari VTT:ltä.

Mutta ennen kuin hiilidioksidilla voidaan tehdä mitään, se pitää saada talteen.

Suhistellaan CO2 pullopatteriin

Mustankorkean jäteaseman biokaasulaitoksen pihassa seisovan tavallisen näköisen kontin sisältö on kaikkea muuta kuin tavallinen.

Yksinkertaiselta näyttävällä pilottilaitteistolla otetaan talteen biokaasun valmistuksessa syntyvää hiilidioksidia.

Liikenteen polttoaineeksi valmistettavassa biokaasussa hiilidioksidia on lähes puolet. Koska auton tankkiin ei haluta hiilidioksidia, se erotetaan liikennekaasusta ja päästetään piipun kautta taivaan tuuliin.

Biokaasuprosessissa syntyvä hiilidioksidi on hyvin rikasta, eli siinä on vain vähän muita aineita.

– Prosessista syntyy yli 99 prosenttista hiilidioksidia. Elintarvikkeisiin tai virvoitusjuomiin se ei kelpaa, mutta on paljon teollisia sovelluksia, mihin sopii vähän matalampikin puhtaus, kertoo Tsupari.

VTT:n kehittämällä teknologialla hiilidioksidi paineistetaan, puhdistetaan, nesteytetään ja pakataan kaasupulloihin.

Mustankorkean jäteyhtiö on kiinnostunut saamaan teknologian käyttöönsä heti kun se on valmis.

– Sehän olisi mahtavaa, jos me saisimme hiilidioksidin talteen, kaupallistettua ja myytyä eteenpäin, sanoo Kautto.

Suomi tavoittelee biokaasun tuotannon nelinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Hiilidioksidin pullotus ja myynti voisivat parantaa biokaasulaitosten kannattavuutta ratkaisevasti.

CO2-talteenotto ei ole uusi keksintö

Hiilidioksidia on teollisuudessa otettu talteen jo vuosia, mutta VTT:n pilotti on ensimmäinen erityisesti biokaasulaitokseen suunniteltu järjestelmä.

– Tähän asti kaupalliset laitteet eivät ole kannattaneet biokaasulaitoksen kokoluokassa, vaan ne on tehty isompiin hiilidioksidin lähteisiin, kertoo Tsupari.

Hiilidioksidi on myytävä tuote, jota otetaan talteen joissakin suurissa voimaloissa, sellutehtaissa ja öljyteollisuudessa.

– Hiilidioksidin hinta on noussut Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta, koska kaupallinen hiilidioksidi syntyy pääasiassa sivutuotteena, kun maakaasusta valmistetaan vetyä, kertoo Tsupari.

Kuluneen vuoden aikana Euroopassa on jopa kärsitty hiilidioksidipulasta. Kotimainen biokaasun ja hiilidioksidin tuotanto lisäisi Suomen energia- ja raaka-aineomavaraisuutta.

Jyväskylässä Mustankorkean biokaasulaitos voisi tuottaa hyötykäyttöön jopa miljoona kuutiota hiilidioksidia vuodessa.

Laitospäällikkö Kautto uskaltautuu yllytettynä varovaiseen visiointiin siitä, että biokaasun lisäksi asemalta voisi tulevaisuudessa tankata myös vetypolttoainetta.

– Kyllähän se on mahdollista ja varmaan se olisi myös käyttäjäystävällistä, että molemmat aineet saisi samasta paikasta, sanoo Kautto.