Valtakunnanoikeuden tuomioita

Valtakunnanoikeus on tasavallan historian aikana kokoontunut vain neljästi käsittelemään valtioneuvoston jäsenten lainvastaista menettelyä virkatoimessa.

Valtakunnanoikeus kokoontuu silloin, kun syytteeseen pannaan virkatoimessaan laittomuuksiin syyllistynyt hallituksen ministeri, oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies tai korkeimpien oikeuksien jäsen.

Se käsittelee myös asian, mikäli tasavallan presidentti on syyllistynyt maanpetokseen, valtiopetosrikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan.

Syytekynnys on korkea, ja rikkomuksen on oltava vakava, ennen kuin asia määrätään valtakunnanoikeuden käsiteltäväksi.

Vuonna 1933 presidentti määräsi syytteeseen asetettavaksi ministeri Juho Niukkasen, jota syytettiin ns. raaputusjutussa valtioneuvoston pöytäkirjan väärentämisestä. Näyttöä ei löytynyt, ja syyte hylättiin.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin eduskunta päätti, että neljä ministeriä asetetaan syytteeseen valtionavun antamisesta konkurssikypsälle Salaputki Oy:lle. Ministerit Jussi Raatikainen ja Matti Lepistö tuomittiin sakkoihin ja korvauksiin, Aleksi Aaltosen ja Onni Peltosen syytteet sen sijaan raukesivat.

Vuonna 1960 joukko ministereitä ja virkamiehiä pantiin syytteeseen Helsingin Kätilöopiston urakan antamisesta konkurssin partaalla olleelle Teora Oy:lle. Entiset ministerit Aarre Simonen ja Vilho Väyrynen tuomittiin virkavirheestä sakkoihin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo tuomittiin vuonna 1993 vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta ns. koplausjutussa.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös