Nettikiusaamista kokee joka seitsemäs 15–17-vuotias, ilmenee selvityksestä

15–17-vuotiasta nuorista 15 prosenttia on joutunut nettikiusaamisen kohteeksi, kertoo teleoperaattori Elisan teettämä selvitys. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista on kokenut lievempää häiriköintiä verkossa.

Selvityksen mukaan yleisimpiä verkkokiusaamisen ja -häiriköinnin muotoja ovat ryhmän ulkopuolelle jättäminen, kielteisten huhujen levittäminen, ahdistelu ja päivitysten ilkeä kommentointi. Sellaiseksi lasketaan myös esimerkiksi kuvien ja videoiden levittely, uhkailu sekä kiusaamisviestien lähettäminen yksityisesti.

– Nimittelyä ja loukkaamista tulee paljon anonyymina, mikä on juuri tämän ajan trendi, sanoo Elisan tutkimusjohtaja Minna Virtanen.

Tyypillisimpiä kanavia nettikiusaamiselle ja häiriköinnille ovat sosiaalisen median viesti- ja kuvapalvelut Snapchat, Instagram ja WhatsApp.

Selvityksen toteutti Prior Konsultointi nettipaneelissa heinäkuussa. Siihen vastasi runsaat kuusisataa 15–17-vuotiasta nuorta.

Eniten loukkaavat ulkonäkökommentit, homottelu ja huorittelu

Ulkonäköön liittyvä arvostelu on nuorten mielestä satuttavinta. Tätä mieltä oli 22 prosenttia vastanneista tytöistä ja 15 prosenttia pojista. Seuraavaksi eniten tyttöjä satutti huorittelu, poikia homoksi kutsuminen. Myös lannistaminen, alistaminen, "tapa itsesi" -kehotukset ja tappouhkaukset koetaan satuttavina, selvitys kertoo.

Virtanen sanoo, että yleisin nettikiusaamisen muoto, ryhmän ulkopuolelle jättäminen, on tytöillä yleisempää. Sitä on selvityksen mukaan kohdannut 40 prosenttia tytöistä ja 24 prosenttia pojista.

Suurimmassa osassa verkkokiusaamistapauksia kiusattu tuntee kiusaajansa. Tekijä oli tuttu noin 90 prosentissa kuvien, videoiden ja juorujen levittelytapauksista.

Satunnainenkin kiusaaminen satuttaa, ahdistaa ja syö itsetuntoa

Harvoinkin tapahtuva nettikiusaaminen vaikuttaa nuoren hyvinvointiin. Koulussa tai netissä kiusaamisen kohteeksi joutuneet tunsivat muita useammin ulkonäköpaineita sekä yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja ahdistuksen tunteita, selvitys kertoo. Kuukausittain tai useammin kiusatuksi joutuneet tunsivat onnellisuutta, luottavaisuutta ja tyytyväisyyttä selvästi harvemmin kuin ne, jotka eivät koskaan joutuneet kiusatuiksi. Kiusatuilla on myös muita harvemmin hyvä itsetunto.

Virtanen huomauttaa, että satunnaisillakin teoilla voi olla syviä vaikutuksia. Hänen mukaansa on syytä miettiä, mihin kiusaaminen ja se, ettei siihen puututa, voivat johtaa.

– Jos nuoret kokevat tämän ikäisinä tällaista, entä sitten viiden vuoden päästä tai kymmenen vuoden päästä?

Lue myös:

Nettikiusaaminen nuorten välillä olisi usein poliisiasia

Opetusministeri: "Jos joku vaihtaa koulua, oikeudenmukaista on, että se on kiusaaja eikä kiusattu"

Tutkimus: Koventuneet asenteet näyttävät koventaneen myös koulukiusaamista

Päivi Happonen: Minne katosi lakialoite, joka heittäisi kiusaajan toiseen kouluun? Vanhempi, tee rikosilmoitus näissä 3 tapauksessa

Maaseudulla asuminen ei vaikuta nuorten kouluvalintoihin – Vanhempien koulutuksella ja tuloilla isoin merkitys