Entisajan ilotulitteet tekivät pahimmillaan karmeaa jälkeä – nämä räjähteet eivät enää kuulu uudenvuoden juhlintaan

1. Kiinanpommit ja tykinlaukaukset

Kun viranomaiset halusivat 1990-luvun puolivälissä hillitä ilotulitteiden väärinkäyttöä, ensimmäisenä kieltolinjalle joutuivat kiinanpommit ja tykinlaukaukset. Ne olivat kovaäänisiä pommeja, jotka tekivät ilkivallantekijän käsissä nopeasti selvää esimerkiksi postilaatikosta.

– Sen ajan kiinalaisissa oli mustaruutia ja tykinlaukauksissa myös flashmassaa. Niistä lähti mieletön jysähdys, muistelee Tukesin yli-insinööri Harri Roudasmaa.

Vuonna 2009 paukkupommien myymistä rajoitettiin entisestään. Siitä lähtien on saanut räjäytellä vain sellaisia paukkupommeja, joissa on korkeintaan 0,05 grammaa mustaruutia.

Osa uudenvuodenjuhlijoista on jäänyt kaipaamaan tykäreitä ja kinuja: esimerkiksi adressit.com-sivustolla satakunta ihmistä onantanut nimensä vetoomukseen, jossa vaaditaan kiellettyjen räjähteiden tuomista takaisin markkinoille. Rakettikauppiaan mukaan enemmistö asiakkaista jättää kuitenkin paukkupommit väliin – ja hyvä niin.

Nyt tehdään ilotulitusta eikä pelkkää paukutusta.

Jorma Parviainen

– Vanhan ajan pelkät pommit ovat muuttuneet ilotulitteiksi. Nyt tehdään ilotulitusta eikä pelkkää paukutusta – siihenhän ilotulitteet on tarkoitettukin, uudenvuoden sesonkina ilotulitteita kauppaava kuopiolainen sisustusmyyjä Jorma Parviainen tiivistää.

Kiinanpommien ja tykinlaukausten kielto astui voimaan vuonna 1996. Ne olivat ensimmäiset rajoitukset uudenvuoden ilotulituksiin. Samalla siirryttiin nykykäytäntöön, jossa rakettikauppa alkaa tapaninpäivänä.

2. Komet Bomb teki todellista tuhoa

Vuoden 1997 uudenvuoden juhlissa markkinoilla oli todennäköisesti vaarallisin yksittäinen ilotulite. Komet Bomb 3 -niminen tähtipommi aiheutti uudenvuoden yönä peräti 300 onnettomuutta. Noin 200 ihmistä sai eriasteisia vammoja – vakavimmin vammautunut menetti työkykynsä iäksi.

Myöhemmissä tutkimuksissa paljastui, että Komet Bombin tulilanka oli myyntiluvan vastainen. Räjähteessä oli käytetty mustaruudilla kyllästettyä pumpulilankaa, joka sai ilotulitteen räjähtämään odottamatta.

Tähtipommit ovat olleet viranomaisten hampaissa myös myöhemmin. Vuonna 2009 kiellettiin muun muassa suositun Thunder Kingin kaltaisia tähtipommeja. Nykyään saa ampua vain sellaisia tähtipommeja, joiden putken halkaisija on vähintään 28 millimetriä.

3. Kissanpierut ja roomalaiset kynttilät

Väärinkäyttö koitui näidenkin suosittujen ilotulitteiden kohtaloksi. Sisämitaltaan alle 20-milliset roomalaiset kynttilät päätettiin kieltää vuonna 2009. Kissanpieruina tunnettujen minirakettien maahantuonti puolestaan lopetettiin kertaalleen vuonna 2005. Ne palasivat vielä myyntiin seuraavina vuosina, mutta silmävammojen aiheuttajina otsikoihin nousseet pikkuraketit jäivät uudelleen pois vuonna 2009.

Miniraketeissa ongelmana ei ollut räjähdysaineen suuri määrä vaan raketin keveys, joka teki sen lennosta arvaamattoman.

– Pienimmät roomalaiset kynttilät vedettiin pois, koska niitä ammuttiin päin toisia ihmisiä, Tukesin Roudasmaa perustelee.

4. Isot raketit

Tänä uutenavuotena taivaalla räjähtelevät vain sellaiset raketit, joissa on enintään 75 grammaa pyroteknistä ainetta. Vielä viimevuosikymmenellä uudenvuodenjuhlijat saivat ampua raketteina taivaalle jopa 200 grammaa räjähdysainetta. Kovat rajoitukset tulivat voimaan vuonna 2010.

Niistä lähti mieletön jysähdys.

Harri Roudasmaa

Roudasmaan mukaan isot raketit on kielletty niiden suuren iskuvoiman ja räjähdystehon vuoksi. Meluhaitat ovat yleisiä, mutta joissakin tapauksissa isoista raketeista on syttynyt myös tulipaloja.

5. "Vaaralliset" tähtisadetikut

Tähtisadetikut ja räsähtelevät papattimatot ovat kuuluneet pitkään monen suomalaislapsen uudenvuoden äänimaisemaan. Kansa kohahtikin, kun uusi räjähdeasetus teki vaarattomina pidetyistä paukuista K18-tavaraa vuonna 2009.

Kun Yle Savo kysyi asiasta yleisöltä vuonna 2012, moni lukija tunnusti edelleen luovuttavansa tähtisädetikkuja ja papatteja lasten käsiin.

Tähtisadetikkukohun jälkeenkin on vielä yksi räjähtävä tuote, jota myös alaikäiset saavat käyttää. Se on nallipyssy.

Saako enää ampua mitään?

Vaikka viranomaiset ovat määräyksillään siirtäneet monet hurjat räjähteet menneisyteen, kuluttaja saa ampua itse asiassa voimakkaampia ilotulitteita kuin ennen. Paukuttelu on kuitenkin siirtynyt maahan asetettaviin räjähdepatoihin.

– Perinteisiä keppirakettejakin menee, mutta patoja myydään tosi hyvin ja melkein kiihtyvällä tahdilla, sanoo Kuopiossa ilotulitteita myyvä Jorma Parviainen

Hänen mukaansa moni asiakas kävelee tänä päivänä rakettikauppaan valmiin ostoslistan kanssa. Ilotulitteiden maahantuojien nettisivuilta on katsottu ohjeita näyttävän show'n järjestämiseen ja siihen tarkoitukseen hankitaan etupäässä juuri patoja.

Padoissa voi olla enimmillään jopa kilogramman verran pyroteknistä ainetta, kun vuoteen 2009 asti enimmäismäärä oli ollut 200 grammaa. Yhdistelmätuotteessa räjähdysainetta voi olla jopa kaksikin kiloa. Tästä huolimatta patoja pidetään kiellettyjä ilotulitteita turvallisempana ratkaisuna.

– Niitä käytetään asiallisesti ja rakenteeltaan ne ovat vakaita. Kukaan uskalikko ei oikeasti ota sellaista käsiinsä, ovat ne sen verran tujua kamaa, Tukesin yli-insinööri Harri Roudasmaa sanoo.

Tilastojen valossa tiettyjen ilotulitteiden kieltämisellä on ollut myös vaikutusta: esimerkiksi sairaalahoitoa vaatineita silmävammoja sattui moninkertaisesti enemmän roomalaisten kynttilöiden, kissanpierujen ja muiden vastaavien aikana.